Anna ääni luonnolle – Nämä luonnon kannalta keskeiset asiat seuraavan hallituksen tulee ratkaista

Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Tuohon tavoitteeseen on aikaa seitsemän vuotta, ja tästä ajasta jopa yli puolet kuluu niiden päättäjien käsissä, jotka valitaan eduskuntaan tänä keväänä.

Tavoite luontokadon pysäyttämisestä on kunnianhimoinen, muttei suinkaan mahdoton. Luonnon ja meidän ihmisten tulevaisuuden kannalta se on elintärkeä, sillä hyvinvoiva luonto on kaiken inhimillisen hyvinvoinnin perusta. Kokosimme äänestäjän avuksi ja poliitikoille muistutukseksi luonnon kannalta tärkeät päätökset, joilla luontokatoa voidaan estää.

Suomalainen metsäluonto on pelastettava

Suomessa eniten uhanalaisia lajeja on metsissä, joiden lajeista peräti 833 on uhanalaisia. Uhanalaisten metsälajien määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä ja kasvaa edelleen, jos emme muuta tapaa, jolla  käytämme metsiä.

Metsäluonnon monimuotoisuutta uhkaavat yksipuolistavat metsänhoitotavat, lahopuun vähäisyys talousmetsissä, avohakkuut ja ojitukset. Kaikkein nopeimmin ja tehokkaimmin suomalaista metsäluontoa autettaisiin suojelemalla kaikki valtion mailla sijaitsevat vanhat ja luonnontilaiset metsät välittömästi.

Tätä suojeluvaatimusta WWF on yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa esittänyt säännöllisesti jo edelliselle hallitukselle ja nyt päätöksillä alkaa olla kiire. On nurinkurista, että Suomessa valtio hakkaa jatkuvasti omilta mailtaan vanhoja, arvokkaita metsiä samalla, kun se ostaa samanlaisia metsiä yksityismailta suojeluun. Valtion maita koskeva metsätieto ei myöskään ole avoimesti kaikkien saatavilla, jolloin suunnitellun suojelun vaikuttavuutta ei pystytä arvioimaan laajasti ennen kuin päätös on jo tehty. Kerran hakattua vanhaa metsää tai sen lajistoa ei saada enää takaisin.

Myös yksityiset metsänomistajat voivat vapaaehtoisesti tarjota metsäänsä suojelukohteeksi METSO-ohjelman avulla, jolloin valtio maksaa metsänomistajalle korvauksen kriteerit täyttävän metsän suojelusta. METSOn kaltaisille, jo todistetusti toimiville suojeluohjelmille pitää tulevan hallituksen budjetissa taata riittävä rahoitus.

Metsänhoidossa taas jatkuva kasvatus tulisi ottaa pääasialliseksi menetelmäksi, sillä siinä metsään jätetään myös hakkuiden jälkeen kaikenikäisiä ja -kokoisia puita, ja se näyttää ja tuntuu edelleen metsältä niin ihmisistä kuin muistakin lajeista. Metsätalouden tukia (METKA) tulisikin kohdentaa jatkuvan kasvatuksen menetelmien edistämiseen sekä talousmetsien luontoarvojen lisäämiseen.

Kansainväliset sopimukset näyttävät oikeaa suuntaa – ei vesitetä niitä Suomessa

EU hyväksyi vuonna 2020 biodiversiteettistrategian, jonka tarkoituksena on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä ja kääntää luonnon monimuotoisuus kasvuun tämän jälkeen. Kunnianhimoiset tavoitteet aiotaan saavuttaa lisäämällä sekä luonnon suojelua että sen ennallistamista. Suomi on muiden EU-maiden tavoin sitoutunut strategiaan. WWF pitää tärkeänä, että kansainvälisten sopimusten asettamat suojeluvelvoitteet toteutetaan kunnianhimoisesti kotimaassa.

Hienoa on, että meillä on olemassa useita vapaaehtoisia luonnon tilan parantamiseen tähtääviä ohjelmia, jotka todistetusti toimivat. METSO-ohjelman lisäksi esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta edistävä HELMI- ja uhanalaisia vaelluskaloja auttava NOUSU-ohjelma ovat laajalti hyväksyttyjä. Tulevan hallituksen tulisi tehdä niistä pysyviä luonnonsuojelun työkaluja ja moninkertaistaa niiden rahoitus.

Luonnon ennallistaminen tuo Suomeen työtä

Loppuvuodesta 2022 julkisuudessa alettiin keskustella paljon EU:n ennallistamisasetuksesta. Luonnon ennallistamisessa on pohjimmiltaan kyse ihmisen luonnolle tekemän vahingon korvaamisesta – se voi olla esimerkiksi kosteikkojen rakentamista tai suoluonnon elvyttämistä. Julkisuudessa vastustajat olivat huolissaan etenkin ennallistamisen hintalapusta: EU-komission arvion mukaan ennallistamisen kustannukset Suomessa ovat noin 900 miljoonaa euroa vuodessa, mikä vastaa noin 0,39:ää prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

”Vähemmälle huomiolle jäi se, että jokainen ennallistamiseen käytetty euro jää Suomeen ja työllistää maakunnissa ihmisiä, jotka suunnittelevat ja toteuttavat toimenpiteitä. Esimerkiksi patojen purut työllistävät urakoitsijoita useiden vuosien ajan. Ennallistamistoimet ovat lisäksi suureksi osaksi sellaisia, joita Suomi tekee jo nyt tai jotka meidän olisi pakko tehdä joka tapauksessa”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Yksi esimerkki konkreettisesta ja tehokkaasta ennallistamisesta on energiantuotannon kannalta merkityksettömien patojen purkaminen. Esimerkiksi Hiitolanjoen Lahnasenkosken ja Kangaskosken patojen purkamisen vaikutukset ovat yllättäneet asiantuntijatkin: Lahnasenkoskella suuret, uhanalaiset järvilohet uivat ennallistettuun koskeen lähes heti kun siihen päästettiin taas vettä. Kangaskoskella puolestaan ensimmäinen padonpurun jälkeinen kutu oli niin onnistunut, että vastaavia poikastiheyksiä ei ole mitattu aiemmin mistään muualta.

Vapautetaan Palokin kosket

Yksi merkittävä seuraavan hallituksen ennallistamispäätöksistä koskee Heinäveden Palokin koskia. Yhdeksän koskea käsittävä Palokki on aikoinaan ollut eteläisen Suomen pisin yhtenäinen koskiosuus. Vuonna 1962 kosket padottiin ja sen jälkeen Saimaan ja Vuoksen lohikalakannat ovat uhanalaistuneet merkittävästi.

Palokin koskien vapauttaminen olisi Suomen suurin kalojen elinvoimaisuutta kohentava padonpurkuhanke ja yksi EU:n suurimmista vesistöjen ennallistamishankkeista. Hanke toisi alueelle suunnittelu-, seuranta- ja urakointitöitä vuosiksi, ja valmistuttuaan loisi erinomaiset mahdollisuudet alueelliseen matkailu-, kalastus- ja virkistystoimintaan.

Suomalaiset vaelluskalat, kuten lohi, taimen, ankerias ja vaellussiika, ovat kaikki uhanalaisia. Samoin kosket elinympäristönä ovat uhanalaisia. Syynä uhanalaisuuteen ovat ennen kaikkea padot ja muut vaellusesteet, joita Suomessa on edelleen tuhansia.

Luonnolle prosentti bruttokansantuotteesta

Sekä riippumattomista tieteellisistä asiantuntijoista koostuva Luontopaneeli että useat ympäristöjärjestöt, WWF mukaan lukien, vaativat  tulevalta hallitukselta prosenttia bruttokansantuotteesta luonnolle.

Rahat ovat tiukassa. Vaalien alla suomalaisia ovat puhuttaneet sosiaali- ja terveysalan ahdinko, energiakriisi ja Ukrainan sodan mukanaan tuomat turvallisuushuolet. Moni kantaa huolta omasta tai lähimmäistensä taloudellisesta tilanteesta. Luontokato ja ilmastokriisi etenevät nyt kuitenkin valitettavasti niin nopeaa tahtia, ettei niiden pysäyttämiseksi tehtävää työtä voi lykätä.

”Kiihtyessään luontokato ja ilmastonmuutos tuovat mukanaan uusia ja entistä suurempia huolia, joten ei ole vaihtoehto jäädä odottamaan taloudellisesti parempia aikoja ja tarttua luontotoimiin vasta sitten. Luonto on kaiken hyvinvointimme perusta, ja jos epäonnistumme luontokadon pysäyttämisessä, sillä on vakavia seurauksia ihmisille. Hyvinvoiva luonto on myös määritelty ihmisoikeudeksi, ja vastuulliset poliittiset päättäjät pitävät siitä huolta”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Yksi keino löytää rahoitusta luonnolle tiukassa taloustilanteessa ovat ympäristölle haitallisten tukien purkaminen ja suuntaaminen uudelleen. WWF on tilannut konsulttiyhtiö Gaialta selvityksen, joka osoittaa, että ympäristölle haitallisten tukien määrä ei ole merkittävästi muuttunut kymmeneen vuoteen. Kunnianhimoisista ympäristötavoitteista huolimatta niiden määrä on edelleen yli 3,6 miljardia euroa.

Ympäristölle haitallisista tuista kohdistuu liikenne-, energia-, sekä maa- ja metsätaloussektorille kullekin noin kolmannes. Edellisellä hallituskaudella vihreän siirtymän tukia lisättiin jonkin verran, mutta ympäristölle haitallisia tukia ei vähennetty. WWF:n mielestä on kestämätöntä julkisen rahan käyttöä rahoittaa samaan aikaan sekä vihreän siirtymän hankkeita että ympäristölle haitallista toimintaa.

Suomi esimerkkinä maailmalle

Suomi on profiloitunut kansainvälisesti ihmisoikeuksien ja rauhan puolestapuhujana, ja tulevalla hallituskaudella on tärkeää, että Suomi edistää monimuotoista ja terveellistä ympäristöä kansainvälisissä neuvottelupöydissä ja nostaa ilmaston ja ympäristön roolin turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Puhdas, terveellinen ja kestävä ympäristö julistettiin vuonna 2022 maailmanlaajuiseksi ihmisoikeudeksi. Esimerkiksi Nato tunnistaa strategiassaan ilmastonmuutoksen merkittävänä turvallisuusuhkana.

Suomen tulee jatkaa kansainvälistä aktiivista rooliaan ilmasto- ja luontokysymysten edelläkävijänä. Tämän roolin lunastaminen vaatii kansainvälisten ilmasto- ja luontosopimusten tavoitteiden toimeenpanoa niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin. Suomen ei tule jäädä edelläkävijäksi vain juhlapuheissa, vaan meidän on näytettävä esimerkkiä ja kasvatettava maamme suojelupinta-ala 30 prosenttiin YK:n luontokokouksessa sovitun mukaisesti. Lisäksi Suomen on kannettava globaalia vastuuta, mikä tarkoittaa Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamista ja ohjaamista erityisesti luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen kehittyvissä maissa.

Luonto ei voi äänestää – siksi sinun pitää Suomalaista luontoa voidaan suojella vain Suomessa ja on meidän vastuullamme säilyttää ainutlaatuinen pohjoinen luontomme tuleville sukupolville.

”Koska luonto ei voi äänestää, se tarvitsee näissä vaaleissa sinun apuasi. Siispä pyydämme: selvitä, miten ehdokkaasi aikoo olla luonnon puolella ja äänestä ehdokasta, jota luontokin äänestäisi”, vetoaa Liisa Rohweder.