YK:n luontokokouksessa historiallinen sopu ja muita tuoreita onnistumisia
Viimeisten kuukausien aikana on koettu onnistumisia niin poliittisella rintamalla kuin kentällä. EU:ssa päästiin sopuun metsäkatolaista, ja YK:n luontokokouksessa asetettiin uusia kansainvälisiä tavoitteita luontokadon pysäyttämiseksi. Kotimaassa naaleja syntyi ennätysmäärä, saimaannorppakanta on kasvussa ja uhanalaiset vaelluskalat palasivat Ämmäkoskeen. Nämä ja monet muut ajankohtaiset onnistumiset eivät olisi mahdollisia ilman tukijoitamme!
YK:n luontokokous pääsi historialliseen sopuun
YK:n luontokokous päättyi joulukuussa luonnon kannalta suotuisasti, kun lähes 200 valtiota pääsi yhteisymmärrykseen uusista kansainvälisistä tavoitteista luontokadon pysäyttämiseksi. Valtioiden tulee pysäyttää luontokato ja vahvistaa luonnon tilaa vuoteen 2030 mennessä. Yksi kokouksen suurimmista saavutuksista on maiden sitoumus saada 30 prosenttia maapallon maa-, sisävesi- ja merialueista suojeluun seuraavan seitsemän vuoden aikana. Muita onnistumisia olivat tavoitteet sukupuolten välisen ja ylisukupolvisen tasa-arvon, ihmisoikeuksien sekä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen oikeuksien huomioimisesta luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Osallistuimme neuvotteluihin osana Suomen valtuuskuntaa.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Metsäkatoa aiheuttaville tuotteille kielto EU:ssa
EU:ssa päästiin viime vuoden lopulla sopuun metsäkatolaista. Tulevaisuudessa EU-markkinoille ei enää saa tuoda metsäkatoa aiheuttavia tuotteita: yritysten pitää pystyä osoittamaan, ettei tuotantoketjussa ole aiheutunut metsäkatoa, ja lisäksi metsäkatoriskituotteille tehdään vuosittain pistotarkastuksia. Metsäkatoriskituotteisiin luetaan muun muassa liha, palmuöljy, kahvi, kaakao ja puutavara, sillä niiden tuotannon alta raivataan usein sademetsää tai muita arvokkaita elinympäristöjä. Vaikutimme metsäkatolakiin laajasti sen valmistelun aikana.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Naaleja syntyi ennätysmäärä
Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa varmistettiin viime kesänä yhteensä 164 naalinpesintää. Yksi pesinnöistä tapahtui Enontekiön tunturialueella, jossa naali pesi onnistuneesti Suomessa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1996. Pesintätulokset olivat ennätyksellisiä myös Ruotsissa ja Norjassa, ja naalinpentuja havaittiin viime vuonna kolmen maan alueella yhteensä 762. Naali on Suomessa edelleen äärimmäisen uhanalainen ja Norjassa ja Ruotsissa se on erittäin uhanalainen, ja siksi sen suojelun on jatkuttava. Olemme mukana suojelutyössä muun muassa tukemalla naalin ruokinta-asemien ylläpitoa Tunturi-Lapissa.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Saimaannorppakanta on kasvanut
Metsähallitus julkaisi viime vuoden marraskuussa uuden saimaannorpan kanta-arvion, jonka mukaan norppakanta on kasvanut 10 yksilöllä. Saimaalla arvioidaankin nyt elävän 430–440 norppaa. Norppakannan kasvu on osoitus siitä, että luonnonsuojelussa voidaan saavuttaa tuloksia, mutta työ vaatii pitkäjänteisyyttä. Suojelemme erittäin uhanalaista saimaannorppaa muun muassa kolaamalla apukinoksia, viestimällä verkkokalastuksen aiheuttamasta uhkasta, vaikuttamalla päätöksentekoon ja tukemalla tutkimusta.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Vesi virtaa jälleen Ämmäkoskessa
Varkauden kosket padottiin runsaat sata vuotta sitten, minkä jälkeen vaelluskalojen lisääntyminen Varkaudessa on ollut lähes olematonta. Tilanne muuttui viime vuoden lopulla, kun kaupungin keskellä sijaitsevan Ämmäkosken padon ohi rakennettiin yksi Suomen suurimmista ohitusuomista. Uoman ansiosta uhanalaiset vaelluskalat pääsivät vihdoin palaamaan lisääntymisalueilleen ja niiden käyttöön palautui jopa yli 750 neliökilometriä vesistöjä. Olimme mukana Ämmäkosken ohitusuoman rakentamisessa ja koskikunnostuksessa.