Emma Karin kolumni: Yritysten on ryhdyttävä ympäristöaktivisteiksi
Elämän monimuotoisuus on ennennäkemättömän paineen alaisena, kun ihminen on valjastanut koko planeetan palvelemaan omia tarkoitusperiään. Arviolta miljoona lajia on maailmanlaajuisesti vaarassa kuolla sukupuuttoon. Myös Suomessa lajien uhanalaistuminen jatkuu ja luontotyypeistä lähes puolet arvioidaan uhanalaisiksi.
Ihmisen tuhovoima vaarantaa koko ekosysteemien selviämisen ja samalla se vaarantaa ihmisen oman hyvinvoinnin. Maailman talousfoorumi on nostanut luontokadon ilmastokriisin lisäksi maailmantaloutta vakavimmin uhkaavien riskien kärkeen. Ilmastonmuutos ja luontokato kiihdyttävät toinen toistaan ja ne on pyrittävä ratkaisemaan yhdessä. Jos yritetään ratkaista vain toinen, epäonnistutaan molemmissa.
Yritykset, sijoittajat ja rahoittajat ovat viimeisten vuosikymmenten aikana heränneet ilmastokriisin vakavuuteen, ja suomalaiset yritykset ovat nousseet eturintamaan ilmastokriisin torjumisessa. Läpi urani politiikassa juuri elinkeinoelämä vetosi toistuvasti päättäjiin tiukan ilmastolinjan puolesta. Luontokatoa torjuvien toimien kohdalla tilanne oli kuitenkin toinen.
Ilmastonmuutoksen vakavuutta kieltää enää harva, mutta luontokadon vakavuutta ei suomalaisessa politiikassa vielä ymmärretä. Luonnon tilaa aidosti parantavia uudistuksia on hyvin vaikea viedä eteenpäin. Siksi Suomen luontokadon pysäyttämiseen kaivataan johtajuutta muualta yhteiskunnasta. Kuten ilmastotoimissa, katse kääntyy taas suomalaisiin yrityksiin.
Yritysten rooli yhteiskunnassa on muuttunut. Pelkkä taloudellinen menestys ei enää riitä. Tulevaisuuden menestyjät ja selviytyjät ovat niitä, jotka ottavat aktiivisen roolin talouden sovittamiseksi luontomme kantokyvyn rajoihin. Satamien ja varustamoiden on nähtävä itsensä merten suojelijoina ja rakennusalan yritysten toiminnan on lisättävä viherpintaa. Maatalousyrittäjien on otettava johtajuus pölyttäjäkadon pysäyttäjinä ja metsätalouden on pidettävä vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelua omana prioriteettinaan. Energiateollisuuden on johdettava patojenpurkutalkoita ja kaivosteollisuuden on puolustettava tiukasti suojelualueiden koskemattomuutta.
Suomalaiseen yrittäjyyteen on kuulunut ajatus siitä, että maatila on jätettävä paremmassa kunnossa perillisille kuin missä sen on itse saanut. Taustalla on ajatus siitä, että me emme tee työtä vain itsemme takia. Me teemme työtä, jotta meidän jälkeemme tulevilla olisi asiat paremmin. Toiminnassa luonnon monimuotoisuuden puolesta on kyse juuri tästä. Vastuu luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030 on yhteinen.
Jos katsomme ympäristökriisiä yritysten näkökulmasta, on yhtälö yksinkertainen. Kaikki talouden arvoketjut alkavat luonnosta. Talouden perustan murentuessa, murenevat myös yritystoiminnan edellytykset. Yritykset, jotka ryhtyvät toimiin luontokadon torjumiseksi, toimivat paitsi planeetan ja ihmiskunnan puolesta, myös oman yritystoimintansa puolesta. Lähtökohta on hyvä, sillä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n teettämän kyselyn mukaan suomalaiset yritykset ymmärtävät hyvin luontokadon merkityksen.
Luontokato uhkaa yrityksiä, taloutta ja koko ihmiskuntaa. Jos ymmärrämme näiden riskien vakavuuden, ymmärrämme, että niiden ohittaminen ei ole vaihtoehto. Ja juuri suomalaisille yrityksille sopii ratkaisijan rooli.
Emma Kari on entinen ympäristöministeri ja nykyinen toimitusjohtaja.
Tue työtämme yrityslahjoituksella
Yritykset voivat auttaa työtämme kertalahjoituksella. Tukesi avulla suojelemme uhanalaista luontoa Suomessa ja maailmalla.