EU on auttanut Suomen luontoa

WWF:n suojelujohtaja ja tuleva pääsihteeri Jari Luukkonen vastaa kysymyksiin EU:n roolista luonnonsuojelulle Suomessa.

Miksi EU-vaaleissa on tärkeää äänestää?

EU on tuonut paljon hyvää Suomen luonnon- ja ympäristönsuojeluun. Kesäkuussa valittavat EU-parlamentaarikot ovat päättämässä asetuksista ja direktiiveistä, jotka tulevat osaltaan ohjaamaan Suomenkin lainsäädäntöä.

Miltä vaalien asetelma näyttää luonnonsuojelijan näkökulmasta?

Viime EU-vaaleissa ympäristömyönteiset ehdokkaat ja puolueet saivat vaalivoiton, minkä seurauksena EU loi niin sanotun Green Dealin eli kunnianhimoisen vihreän kehityksen ohjelman. Tänä keväänä tilanne näyttää huonommalta luonnon ja ympäristön kannalta: tyypillisesti ympäristönsuojelua jarruttavat oikeistopopulistiset puolueet ovat nostaneet kannatustaan monessa jäsenmaassa, mikä voi näkyä myös EU-vaaleissa.

Mitä hyvää EU on tuonut Suomen luonnon- ja ympäristönsuojeluun?

Tuore esimerkki EU:n hyvästä ympäristölainsäädännöstä on paljon keskustelua herättänyt ennallistamisasetus. Vaikka asetus heikkeni komission alkuperäisestä ehdotuksesta, tarvitsemme ennallistamisasetusta luontokadon pysäyttämiseksi. Asetus velvoittaa jäsenmaita ennallistamaan ihmisen heikentämiä elinympäristöjä.

Toinen erinomainen esimerkki on metsäkatoasetus. Viime vuonna voimaan astunut asetus kieltää metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden myynnin EU:n alueella. Asetuksessa määritellään metsäkatoriskituotteiksi kahvi, kaakao, soija, palmuöljy, naudanliha, puu- ja paperituotteet sekä kumi. Yritysten tulee jatkossa pystyä osoittamaan, ettei näiden tuotteiden tuotantoketjussa ole tuhoutunut metsää.

Jos mennään kauemmas historiaan, Suomessa on suojeltu kohtuullisen kattava verkosto merkittäviä luontoalueita EU:n luonto- ja lintudirektiivin ansiosta. Natura 2000 -verkosto luo pohjan luonnonsuojelulle koko Euroopassa. Myös esimerkiksi suurpetojen tilanne voisi olla huomattavasti huonompi ilman EU:ta.

EU on tuonut luonto- ja ympäristöasioiden hoitoon myös pitkäjänteisyyttä. EU tarjoaa selkeät tavoitteet ja lainsäädännön, jotka ohjaavat Suomenkin toimintaa. Lisäksi EU:n kautta tulee merkittävästi rahoitusta ympäristö- ja luonnonsuojelutyöhön Suomessa. Esimerkiksi saimaannorppaa suojellaan ison EU-rahoitteisen LIFE-hankkeen avulla.

Mikä EU:n ympäristöpolitiikassa toimii huonosti?

EU:n komissio on tehnyt viime vuosina monia hyviä aloitteita, jotka toteutuessaan olisivat parantaneet luonnon tilaa. Haasteeksi on muodostunut usein se, että komission aloitteet eivät ole edenneet lainsäädännöksi tai ovat vesittyneet EU-parlamentin, komission ja jäsenmaiden neuvotteluissa. Tämä johtuu siitä, että jäsenmaat ovat ottaneet monessa tapauksessa huomattavasti komissiota kielteisemmän kannan. Yksi esimerkki on Sustainable food systems -asetus, joka olisi toteutuessaan muokannut ruokajärjestelmiä kestävämmiksi EU:n alueella. Asetus ei kuitenkaan ole edennyt.

Lisäksi EU:kaan ei ole suojassa populismin nousulta. Viime joulukuussa Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitti EU:n jäsenmaille, että suden suojelutasoa Bernin sopimuksessa eli Euroopan luonnonsuojelusopimuksessa tulisi laskea. Vetosimme EU:n jäsenmaita hylkäämään poliittisesti motivoidun ehdotuksen, jonka tueksi ei löydy tieteellistä näyttöä.

Mitä enemmän ääniä ympäristömyönteiset ehdokkaat ja puolueet saavat, sitä vahvemmin voimme luottaa siihen, että EU edistää jatkossa ympäristön ja luonnon suojelua.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.