Metsän siimeksessä kasvaa kahvia – viljelmille istutettavat puut auttavat luontoa ja kahvinviljelijöitä Vietnamissa
Keski-Vietnamissa vehreät vuoristometsät ovat kutistuneet tilkkutäkiksi muun muassa kestämättömän kahvinviljelyn vuoksi. WWF tukee kahvinviljelijöitä siirtymisessä metsäpeitteiseen viljelyyn.
Tiesitkö, että...
Voit myös kuunnella jutun. Klikkaa tästä.
Olo on kuin vuoristoradassa, kun mutkittelemme pitkin kapeita teitä Keski-Vietnamin vuoristossa. Tien vierustoilla laiduntaa vesipuhveleita, lehmiä ja vuohia, joita ohi kiitävä minibussimme ei näytä juuri kiinnostavan.
Auton ikkunasta avautuvat myös näkymät loputtomalta näyttäviin kahvipensaiden rivistöihin. Kauempana viljelmät erottuvat aukkoina metsäisissä rinteissä. Ranskalaiset toivat kahvin tänne 1900-luvun alussa, ja nyt sata vuotta myöhemmin Vietnam on maailman toiseksi suurin kahvintuottajamaa.
Quang Trin maakunnassa kahvinviljely on yksi tärkeimmistä elinkeinoista. Samalla se on uhka luonnon monimuotoisuudelle, sillä kahviviljelmät on pääsääntöisesti perustettu trooppista metsää raivaamalla. Jylhät vuoristometsät ovat hakkuiden myötä sirpaloituneet yksittäisiksi saarekkeiksi.
”Lajit sinnittelevät täällä todella pienillä alueilla, eivätkä ne pääse siirtymään suojelualueelta toiselle, mikä olisi tärkeää muun muassa lajien geneettisen monimuotoisuuden kannalta ”, sanoo WWF Suomen hankekoordinaattori Le Vo.
Quang Tri sijaitsee Annamin ylängöllä, jossa elää useita uhanalaisia lajeja, kuten aasiannorsuja ja muurahaiskäpyjä.
Ympärillämme avautuvat kahviviljelmät sijaitsevat kahden luonnonsuojelualueen välissä. Niiden ylittäminen on villieläimille korkean kynnyksen takana, sillä yksipuolinen kahviviljelmä muistuttaa niiden näkökulmasta autiomaata: siistissä rivissä kasvavat kahvipensaat eivät tarjoa suojaa, levähdyspaikkoja tai ravintoa.
-
WWF edistää kestävää kahvinviljelyä Vietnamissa
- WWF:n ja kahviyritys Slow’n Prosperous Farmers and Forests Partnership -hankkeessa tuetaan kahvinviljelijöitä siirtymisessä metsäpeitteiseen viljelyyn.
- Kun kahviviljelmien sekaan istutetaan puita, viljelmät ovat paremmin suojassa ilmastonmuutokselta. Lisäksi ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta.
- Hankkeen tavoitteena on muuttaa 2500 hehtaarin edestä kahviviljelmiä metsäpeitteisiksi ja parantaa 2000 pienviljelijän toimeentuloa.
- Kahviviljelmät muodostavat ekologisen käytävän kahden luonnonsuojelualueen välille ja mahdollistavat lajien liikkumisen niiden välillä.
- Lisäksi osana hanketta ennallistetaan maanvyörymissä tuhoutuneita luonnonmetsäalueita ja tuetaan suojelutoimenpiteitä, kuten metsien partiointia, suojelualueilla.
- Nelivuotista hanketta rahoittaa Tanskan ulkoministeriö.
Tilanteeseen on kuitenkin tulossa muutos, sillä seuraavien vuosien aikana yksipuoliset kahvipellot on tarkoitus muuttaa metsäpeitteisiksi viljelmiksi osana WWF:n ja kahviyritys Slow’n hanketta.
”Kahvipensaiden sekaan istutetaan puita, ja kasvaessaan ne muodostavat suojelualueiden välille metsäpeitteisen käytävän. Se mahdollistaa lajien liikkumisen ja lisää myös itsessään viljelmien monimuotoisuutta, kun esimerkiksi linnut voivat pesiä kahvin seassa kasvavissa puissa”, Vo kuvailee.
Puut ovat avain myös kahviviljelmien suojaamiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Kahvinviljely on yksi niistä elinkeinoista, joita ilmastonmuutos hankaloittaa merkittävästi.
(juttu jatkuu kuvien jälkeen)
Keski-Vietnamin metsissä elää muun muassa herttua-apinoita, muurahaiskäpyjä ja gaureja.
Maanvyörymiä ja rankkasateita
Koko päivän jatkunut tihkusade on muuttanut polun liukkaaksi liejuksi. Kahvinviljelijä Tran Van Cuong johdattaa joukkoamme varmoin askelin korkeiden kahvipensasrivistöjen läpi. Nyt on kahvinkeruuaika, ja viljelyksillä käy kuhina kahvinpoimijoiden kerätessä kiiltävän punaisia marjoja talteen.
Kahviviljelmä on jo 26 vuotta vanha, mutta pensaat tuottavat edelleen hyvin. Tran on huomannut, että erityisen hyvinvoivia ovat kahvipensaat, joiden yllä kasvaa puita. Viljelmä ei nimittäin ole täysin avonainen, ainoastaan kahvipensaista koostuva monokulttuuriviljelmä, vaan siellä täällä kasvaa varjoa tuovia puita.
”Puun varjossa kasvava kahvipensas tuottaa marjoja tasaisemmin. Marjojen laatu on myös parempi, ja pensaissa on vähemmän sairauksia”, hän sanoo.
Auringon porottaessa pilvettömältä taivaalta lämpötila nousee helposti yli Arabica-kahvin ideaalin kasvulämpötilan. Metsäpeitteen avulla kahviviljelmiä voidaan suojella helteeltä ja muilta ilmastonmuutoksen vaikutuksilta, jotka uhkaavat kahvinviljelyä yhä enenevissä määrin.
Lähes kolme vuosikymmentä kestäneen uransa aikana Tran on nähnyt omin silmin, kuinka lämpenevä ilmasto vaikuttaa elinkeinoon.
”Sadekaudet ovat aiempaa arvaamattomampia ja kestävät kauemmin kuin ennen. Sateen jatkuessa kauan kahvin laatu huononee: marjat halkeilevat, eivätkä kelpaa enää myytäväksi.”
Sateen vaikutukset näkyvät myös jalkojemme alla. Rinne, jossa seisomme, on ennen ollut tasainen viljelmä, mutta sateesta johtuva eroosio on vuosien saatossa muovannut sitä. Sateella ja eroosiolla on myös vaarallisempia vaikutuksia.
”Tuolla tapahtui kaksi vuotta sitten maanvyörymä”, sanoo Tran viittilöiden toiselle puolelle viljelmää. Siellä vihreyden seasta erottuu punaruskea juova, johon istutetut kahvipensaat ovat selvästi muita nuorempia.
Maanvyörymät ovat Tranin mukaan lisääntyneet viime vuosina. Maa-aineksen vyöryessä valtavalla voimalla alas rinnettä se repii mukanaan kahvipensaat ja tuhoaa sadon. Maanvyörymät ja tulvat vaativat joka vuosi myös ihmishenkiä Vietnamissa. Vain joidenkin kilometrien päässä kokonainen sotilastukikohta jäi maanvyörymän alle vuonna 2020, ja 20 sotilasta menetti henkensä.
(juttu jatkuu kuvien jälkeen)
Kahvinviljelijä Tran Van Cuong.
Kahvinkeruuaikana viljelyksillä riittää hommaa.
Kahvista ei makseta reilua hintaa
Suurin osa maailman kahviviljelmistä on edelleen yksipuolisia monokulttuuriviljelmiä, vaikka ne ovat haavoittuvaisempia ilmastonmuutoksen seurauksille ja tuottavat huonompilaatuista kahvia. Kahvipensaiden sekaan istutettavien puiden hyödyt tuntuvat kuitenkin olevan hyvin viljelijöiden tiedossa. Useilla kahviviljelmillä näkyykin joitain varjoa tuovia puita, mutta täysin metsäpeitteisiä viljelmiä vierailemallamme alueella ei vielä ole.
”Moni viljelijä olisi kyllä halukas kokeilemaan metsäpeitteistä viljelyä, mutta resurssien puute muodostuu esteeksi”, selittää paikallista kahviosuuskuntaa pyörittävä Nguyen Thi Hang tilannetta. Osuuskunta ajaa paikallisten kahvinviljelijöiden etuja ja järjestää jäsenilleen muun muassa koulutuksia.
”Siirtymään vaaditaan useita investointeja, kuten lannoitteita, puuntaimia ja työvoimaa. Hyödyt taas alkavat näkyä vasta parin vuoden päästä taimien istuttamisesta, kun puut kasvavat.”
Metsäpeitteisen viljelmän perustaminen on suurimmalle osalle kahvinviljelijöistä käytännössä mahdotonta ilman ulkopuolista tukea. Moni tulee heikosti toimeen, sillä kahvista maksettu hinta ei riitä aina edes kattamaan työn kustannuksia. Kahvin markkinahinta voi vaihdella rajusti lyhyenkin ajan sisällä, mutta viljelijän on kuitenkin myytävä kahvimarjat silloin kuin ne ovat kypsiä, riippumatta siitä, mikä kahvin markkinahinta juuri silloin on.
”Yksi hankkeemme keskeisistä tavoitteista on parantaa kahvinviljelijöiden toimeentuloa. Metsäpeitteiset viljelmät tuottavat samankokoisella maa-alalla enemmän ja parempilaatuista kahvia, josta viljelijä voi saada paremman hinnan”, Vo sanoo.
Sade ei hellitä, ja jännitämme, onko tuore maanvyörymä kenties katkaissut tien kylään, jonne olemme matkalla. Vanhojen maanvyörymien jälkiä näkyy siellä täällä: aivan kuin joku olisi leikannut veitsellä pois siivuja metsäisistä rinteistä.
(juttu jatkuu kuvien jälkeen)
Nguyen Thi Hangin kahvilassa myydään paikallista kahvia.
Yksipuolisella monokulttuuriviljelmällä kahvipensaat ovat alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille, kuten paahtavalle helteelle.
Paikalliset suojelevat ainutlaatuista luontoa
”Kun muutin tänne vuonna 1997, alueella eli vielä paljon villieläimiä. Muistan nähneeni läheisessä solassa jopa tiikereitä ja norsuja. Erityisesti ison tien rakentamisen jälkeen villieläinten määrä on kuitenkin vähentynyt huomattavasti, eikä esimerkiksi norsuja ole nähty täällä enää vuosiin, kertoo Ho Van Chien.
Olemme päässeet perille kohteeseemme, Chen Venhin kylään, ja istumme bambusta punotulla lattialla keskustelemassa kylämetsäyhteisön johtajan kanssa. Rakennus seisoo parin metrin korkeudessa paalujen varassa, suojassa jokavuotisilta tulvilta.
Chen Venhin kylämetsäyhteisön vastuulla on 800 hehtaarin kokoinen alue Bac Huong Hoan suojelualueesta, jonka kyljessä sijaitsevista kahviviljelmistä on nyt tarkoitus tehdä monimuotoisempia. Vietnamilaiset kollegamme ovat monille kyläläisille tuttuja entuudestaan, sillä WWF Vietnam on tukenut paikallisia kyläyhteisöjä jo usean vuoden ajan.
Yhteistyö paikallisten kyläyhteisöjen kanssa on metsien suojelun ytimessä. Suojelualueilla asuvien ihmisten toimeentulo on usein jollain tavalla riippuvaista metsien käytöstä ja tukemalla heitä ympäristön kannalta kestävien elinkeinojen harjoittamisessa voidaan vähentää painetta metsien raivaamiselle tai metsästämiselle. Tätä toimintaa vahvistetaan myös osana WWF:n ja Slow’n hanketta. Chen Venhin kyläläiset esimerkiksi kasvattavat bambua metsän seassa. Bambua voidaan kasvattaa ilman arvokkaan metsän raivausta, ja kyläläiset saavat tuloja myydessään bambusta valmistettuja esineitä, kuten koriste-esineitä ja pillejä.
Kylämetsäyhteisöjen jäsenet saavat tuloja myös suojelualueella partioimisesta. 30-vuotias Ho Van Gioi on partioinut suojelualueella säännöllisesti kolmen vuoden ajan. Yksi partiointireissu kestää kymmenen hengen joukolla yksi tai kaksi päivää. Jotta koko alue saadaan katettua, he jakaantuvat kolmeen ryhmään, jotka lähtevät eri suuntiin.
”Etsimme merkkejä laittomasta hakkuusta sekä salametsästäjien pyydyksiä, jotka keräämme pois maastosta. Havaitut laittomuudet merkitään GPS-sovellukseen ja raportoidaan viranomaisille”, hän kertoo.
”Tyypillinen pyydys on tehty muovinarusta tai moottoripyörän vaijerista. Ihmisille ne ovat vaarattomia, mutta villieläimet jäävät niihin kiinni. Jos kohtaamme pyydykseen jääneen eläimen, joka on muuten terve, leikkaamme pyydyksen ja päästämme sen vapaaksi”, Ho kuvailee.
Salametsästäjät havittelevat yleensä villisikoja, kauriita ja piikkisikoja, mutta pyydykset uhkaavat myös suojelualueella eläviä uhanalaisia lajeja. Vuosia jatkunut partiointityö yhdessä tietoisuuden lisääntymisen kanssa on kuitenkin Ho’n mukaan tuottanut tuloksia.
”Alussa keräsimme joka reissulla noin kolmekymmentä pyydystä, mutta määrät ovat vähentyneet huomattavasti, ja nyt pyydyksiä tulee vastaan enää harvoin.”
Myös Ho Van Chien kokee, että luonnon tila on parantunut suojelutoimien ansiosta. Norsujen paluuta alueelle hän ei ole vielä päässyt todistamaan, mutta viime vuosina alueella on tavattu useita muita uhanalaisia lajeja, muun muassa raidallinen Nesolagus timminsi -jänis, suurikokoinen nautaeläin gauri sekä kokonainen perhe äärimmäisen uhanalaisia herttua-apinoita
”Laosin puolella lähellä Vietnamin rajaa on tehty myös havaintoja tiikerin jäljistä. Ehkä tiikerikin voisi vielä joskus palata vanhoille elinalueilleen?”
Ho Van Gioi hioo bambuastiaa.
Näin nautit kahvista vastuullisesti
1.Kahvittele kohtuullisesti. Suomessa kulutetaan henkeä kohden lähes 10 kiloa paahdettua kahvia vuodessa, mikä on enemmän kuin missään muualla maailmassa. Voisitko vaihtaa ison mukin pienempään kuppiin tai jättää yhden päivän kahvihetkistä välistä?
2.Vältä kahvihävikkiä. Suomalaiset kaatavat kahvia viemäreihin vuosittain noin 2,5 litraa henkilöä kohden. Hävikiltä välttyy, kun keittää kahvia vain sen verran, mitä tulee juotua. Jos kahvia jää yli, laita se termospulloon odottamaan seuraavaa kahvihetkeä.
3.Suosi vastuullisuussertifioitua kahvia. Esimerkiksi Luomu, Reilu Kauppa tai Rainforest Alliance -merkki kertoo, että kahvin tuotannossa on otettu huomioon ympäristö ja ihmisoikeudet.