Pohjolaan syntyi 139 naalipentuetta ja muita tuoreita onnistumisia
Viime aikoina on saatu iloita taas useasta luonnonsuojelun onnistumisesta. Suojelusaavutukset eivät olisi mahdollisia ilman tukijoitamme – kiitos!
Pohjolan naaleilla mainio pesimävuosi
Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan syntyi viime kesänä 139 naalipentuetta, mikä on 56 pentuetta enemmän kuin kesällä 2023, kertoo yhteispohjoismainen naaliraportti. Naalipentueita löytyi Suomesta 3, Ruotsista 72 ja Norjasta 64. Aikuisia naaleja arvioidaan elävän Pohjolassa nyt noin 580. Suomesta raportissa oli mukana Metsähallitus, joka vastaa naalinsuojelusta Suomessa.
Syntyneiden naalipentueiden määrä vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon niillä on ruokaa, eli myyriä ja sopuleita. Heikkoina myyrävuosina naalinpentuja syntyy vähemmän, mutta silloin naaleja autetaan lisäruokinnalla, jonka tarjoamista me olemme olleet mahdollistamassa. Naali on yhä äärimmäisen uhanalainen ja tarvitsee suojelua.
Lampureille lisää tietoa laumanvartijakoirista
Laumanvartijakoiria käytetään suojaamaan kotieläimiä susilta ja muilta suurpedoilta. Koirat työskentelevät laitumella, ja tarvittaessa ne puolustavat laiduntavia eläimiä susilta haukkumalla ja uhkailemalla. Tarjosimme karjatilallisille mahdollisuuksia kartuttaa tietojaan laumanvartijakoirien käytöstä petovahinkojen ehkäisemiseksi kaksivuotisessa hankkeessa, joka toteutettiin ympäristöministeriön tuella. Järjestimme muun muassa koulutuksia ja tilavierailuja sekä julkaisimme kattavan oppaan laumanvartijakoirien pidosta. Hankkeen ensimmäisenä vuonna testasimme myös, miten laamat toimivat laumanvartijatyössä.
Ensimmäinen WWF:n ennallistama lähde sijaitsee Inkoossa
Lähteen ennallistaminen on tehokas keino torjua luontokatoa ja auttaa uhanalaisia lähdelajeja. Toteutimme ensimmäisen lähteen ennallistamisen Inkooseen Länsi-Uudellemaalle yhdessä Finn Springin juomabrändi Villin kanssa. Ennallistimme lähteen poistamalla vanhan, käyttämättömän kaivon Inkoossa sijaitsevasta lähteestä ja muotoilimme purouoman, joka ohjaa lähdeveden paikalle rakennettuun kosteikkoon. Ennallistaminen luo lähteelle parhaimmillaan elinympäristön, jonne monipuolisen lajiston on mahdollista palata ja jossa se voi menestyä jatkossa. Lähteissä viihtyy suuri joukko sinne erikoistuneita lajeja, kuten sammalia, putkilokasveja ja hyönteisiä.
Amazonin paloalueilla merkkejä lajiston elpymisestä
Amazonin sademetsää viime syksynä riepotelleet palot arpeuttivat paikallista maisemaa merkittävästi. Elämä kuitenkin jatkuu, mistä yksi osoitus on riistakameratarkkailun tulokset Boliviasta, Chiquitanían alueelta. Paikalliset kollegamme havaitsivat riistakameroilla lukuisia eri lajeja, kuten puumia, jaguaareja, tapiireja ja oselotteja. Erityisen ilahduttavaa on nähdä jaguaarien selviytyneen paloista, sillä kissaeläin on kulttuurisesti äärimmäisen tärkeä paikallisille yhteisöille. Metsäpalojen sammutusta ja ehkäisyä tuettiin myös Suomesta käsin luonnonkatastrofikeräyksemme lahjoituksilla, kummien tuella ja ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroilla.
Saimaannieriän emokalapyynti ylitti odotukset
Saimaannieriän syksyinen emokalapyynti sujui erityisen onnistuneesti. Kahden viikon aikana saatiin pyydettyä yhteensä 41 emokalaa, joista lypsetyn mädin avulla saatiin perustettua siirtoistutuksia varten 55 uutta perhettä Luonnonvarakeskuksen viljelylaitoksille. Toimituksen jälkeen kalat vapautettiin takaisin pyyntivesistöön.
Olemme mukana Metsähallituksen Pro Saimaannieriä -hankkeessa, jonka tavoitteena on nieriäkannan vahvistuminen nykyisillä esiintymisalueilla ja saimaannieriän palauttaminen alueille, joilta se on hävinnyt. Saimaannieriän perimän tutkimus ja emokalapyynnit toteutettiin osana tätä hanketta.
Auta luontoa WWF:n kummina
Luonnonsuojelun onnistumiset eivät ole mahdollisia ilman säännöllisiä tukijoita. Yli puolet toimintamme rahoituksesta tulee yksityisiltä ihmisiltä. Sinun lahjoituksesi on elintärkeä, se on uusien onnistumisien alku.