Villiinnyttäminen on kasvattanut suosiotaan kaupungeissa – näin nurmialueita muutetaan niityiksi Tampereella

Tampereella, aivan Tammerkosken kupeessa Ranta-Tampellassa ilahduttaa kesäisin kaupungin perustama niittyalue, jossa kasvaa kedoille eli kuiville niityille tyypillisiä kasvilajeja, kuten ahdekaunokkia, kelta-apilaa ja mäkitervakkoa. Kaupunki perusti alueen puretun rakennuksen paikalle 2010-luvun taitteessa, keskelle vastavalmistunutta asuinaluetta. 

Ensimmäisinä vuosina alue oli vain kuivaa ja karua hiekkakenttää, mikä ei ollut kaikkien lähellä asuvien mieleen. Tampereen kaupunginpuutarhuri Timo Koski kertoo kaupungin saaneen asukkailta valituksia, miten hiekka pöllyää rakennusten ikkunoihin ja niitä saa olla jatkuvasti pesemässä. 

“Uusien niittyalueiden perustamisessa menee muutama vuosi, ennen kuin kasvillisuus alkaa nousta. Meillä oli koko ajan vankka usko omaan ammattitaitoon, että tästä tulee vielä hyvä”, Koski sanoo. 

Ja niinhän siinä kävi: muutaman vuoden jälkeen alue alkoi kukoistaa. Kukkivasta ratapenkasta tuli Kosken mukaan asuinalueen ylpeydenaihe, ja aiemmin hankkeeseen nihkeästi suhtautuneet jopa innostuivat mukaan sen kunnossapidon talkoisiin.

Villiinnyttämisestä valtavirtaa

Koski on ollut Tampereen kaupungilla töissä jo lähes 30 vuotta, josta viimeiset 15 vuotta kaupunginpuutarhurina. Hän on päässyt aitiopaikalta vaikuttamaan ja näkemään, miten toimet luonnonmukaisemman kaupunkiympäristön eteen ovat valtavirtaistuneet. 

“Ilman muuta villiinnyttäminen on kasvattanut suosiotaan. Se näkyy ihan suunnittelussa ja työtapojen muutoksina. Nurmikoilla on esimerkiksi jätetty valkoapilat kukkimaan, ja useilla kohteilla on muutettu kunnossapitoluokituksia luonnonmukaisempaan suuntaan.” 

Koski kertoo, että Tampereen kaupungin alueilla on yli 200 erilaista maisemapelto- ja niittykohdetta. Näistä 12 on niin kutsuttuja arvoniittyjä, joihin lukeutuvat muun muassa Pispalan ja Epilänharjun paahderinteet. Näillä arvoniityillä on tämän kesän aikana tarkoitus tehdä tarkempaa selvitystä niiden hyönteis- ja kasvilajistosta. 

“Kartoituksella saamme vielä tarkempaa tietoa, ovatko tekemämme toimenpiteet oikeansuuntaisia.” 

WWF:n Ala villiksi -kampanjaan toivotaan tänä vuonna mukaan kotipihojen villiinnyttäjien lisäksi myös kaupunkeja ja kuntia. Ilmoittamalla neliöitään – tai aarejaan ja hehtaarejaan – kunnilla on mahdollisuus tehdä näkyväksi tekojaan luonnon monimuotoisuuden eteen. 

Koski muistuttaa, että laajojen pinta-alojen villiinnyttäminen ei ole aivan yhtä helppoa kuin kotipihoilla. 

“Laajemmat villiinnyttämistoimet vaativat varsinkin alussa paljon ylläpitoa ja taloudellista panostusta. Se ei ole ollenkaan mikään hokkuspokkusjuttu. Lisäksi tarvitaan vahvaa ammattiosaamista; kasvit tulee tunnistaa lähestulkoon sirkkalehtiasteelta, jotta juuri ne toivottavat kasvilajit saavat tilaa”, hän toteaa.