Keidas keskellä metsää suojelee vesiä
Kosteikoilla on monta tehtävää, joista yksi tärkeimmistä on estää rehevöittävien ravinteiden valuminen vesistöön. Tämä auttaa myös herkkää ja saastunutta Itämerta.
Kun WWF:n sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola kävi ensimmäisen kerran Pällasin alueella maaliskuussa 2020, eteen avautui sarkaojitettu vanha pelto. Alavassa notkossa keskellä metsää sijaitsevalla pellolla kasvoi kitukasvuisia puita.
Maanomistaja Christian Strömberg oli saanut Inkoon Degerbyssä sijaitsevan alueen haltuunsa joitakin kuukausia aiemmin ja havainnut, ettei se soveltunut maa- tai metsä- talouskäyttöön. Harkittuaan, mitä tekisi joutomaalla, Strömberg otti yhteyttä WWF:ään. Pian yhteinen projekti sai alkunsa.
Loppuvuodesta 2020 sarkaojitetusta vanhasta pellosta ei ole tietoakaan. Sen sijaan Pällasin alueelle aukeaa viimeistelyä vaille valmis metsäkosteikko. Maa on kaivettu ylös, ja saappaat uppoavat saveen Jyrkänkallio-Mikkolan ja Strömbergin astellessa alueella. Sisävesivastaava ja maanomistaja ovat tulleet katsomaan, miten yhteinen projekti, kosteikon rakentaminen, etenee.
Vaikka savivelli hallitsee maisemaa, voi valmiin kosteikon melkein jo nähdä. Tarvitsee vain kuvitella mutaisten kumpareiden paikalle vehreää nurmea ja syvennysten tilalle kirkasta vettä. Kesällä 2021 ei tarvitse enää vain kuvitella, sillä silloin kasvillisuus asettuu talven jäljiltä kosteikolle ihan oikeastikin.
”Kun savivelli loppuu, tästä tulee todella kivan näköinen”, Jyrkänkallio-Mikkola kertoo. Vaikka Jyrkänkallio-Mikkola uskoo alueesta tulevan viihtyisän, ei kosteikkoa rakennettu ainoastaan maisemaa somistamaan. Sillä on tärkeämpikin tehtävä, nimittäin vesiensuojelu.
Rehevöittävien ravinteiden suodatin
Muiden kosteikkojen tavoin Pällasin metsäkosteikko auttaa luontoa monella tapaa. Sen ensisijainen tehtävä on estää rehevöittävien ravinteiden valuminen Itämereen.
Kosteikko toimii eräänlaisena suodattimena. Se hidastaa veden virtausta, jolloin veden mukana kulkeutuvat ravinteet saavat aikaa laskeutua kosteikon pohjaan. Tällöin ravinteet eivät pääse valumaan Pällasin kosteikon yläpuolisesta talousmetsästä alapuolella olevaan Ingarskilanjokeen ja sieltä edelleen Itämereen.
Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Suomessa erityisesti Itämeren rannikkovedet voivat huonosti, sillä maa- ja metsätalouden ravinteet rehevöittävät niitä. Yleensä kosteikot rakennetaankin peltojen yhteyteen suodattamaan juuri maatalouden ravinteita.
Myös metsäkosteikot ovat vesiensuojelun kannalta tärkeitä. Suomen ympäristökeskus (SYKE) on arvioinut, että metsätaloudesta ja etenkin metsäojituksista johtuva ravinnekuormitus on paljon aiemmin luultua suurempi.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Eläinten Eldorado
Veden virtauksen hidastamisen lisäksi kosteikot auttavat luontoa myös muilla tavoin. Ne varastoivat vettä kuivina ja viivyttävät vettä kosteina kausina. Näin tehdessään ne auttavat tulvien hillitsemisessä.
”Kun kosteikko pidättää vettä kovalla sateella, vesi ei pääse nousemaan pellolle tai metsään eikä viemään ravinteita sieltä mennessään”, Jyrkänkallio-Mikkola selventää.
Lisäksi kosteikot lisäävät luonnon monimuotoisuutta, sillä niillä viihtyvät monet kasvi- ja eläinlajit. Pällasin metsäkosteikolle on odotettavissa ensi kesänä ainakin vesilintuja ja sorkkaeläimiä. Jälkimmäiset ovat poikenneet kosteikolle jo rakennusvaiheessa, mistä kielivät mutaan painautuneet sorkanjäljet. Syyskuisena aamupäivänä sorkanjälkien rinnalle painautuu myös saappaiden kuvio.
”Alueesta tulee Eldorado eläimille”, Strömberg sanoo kosteikon penkereitä pitkin kulkiessaan.
”Odotan jännityksellä, mitä eläinlajeja täällä kohtaan. Kosteikko on luonnon helmassa, joten uskon sen myös siitä syystä olevan linnuille ja muille eläimille aivan otollinen paikka.”
Pällasin kosteikko on rakennettu niin sanotun patopengerryksen avulla. Se on toinen kahdesta tavasta, joilla kosteikkoja voidaan rakentaa.
”Kosteikot joko padotaan, jolloin veden pintaa nostetaan patojen avulla, tai kaivetaan, jolloin kaivettu kuoppa täytetään vedellä”, Jyrkänkallio-Mikkola kertoo.
Penkereet mukaan lukien Pällasin kosteikko on reilun kahden hehtaarin kokoinen. Alue, josta vedet valuvat kosteikkoon, kattaa jopa noin 60 hehtaaria. Näin ollen kosteikko suodattaa ravinteita omaan kokoonsa nähden monikymmenkertaiselta alueelta. Pällasin kosteikko on hyvä esimerkki siitä, mitä yhteistyöllä voidaan saada aikaan.
”Tämä on win-win-tilanne meille ja maanomistajalle, kun joutokäyttöinen alue saa uuden hienon tarkoituksen”, Jyrkänkallio- Mikkola summaa.
Suojelutyö jatkuu uudessa hankkeessa
Pällasin metsäkosteikko rakennettiin osana WWF:n 4K-hanketta. Se oli yksi kahdeksasta kohteesta, jotka WWF rakensi hankkeen aikana yhteistyössä maanomistajien kanssa.
Vuodenvaihteessa päättyneen 4K- hankkeen työ jatkuu WWF:n Valuta- hankkeessa. Sen tavoitteena on maa- ja metsätalouden aiheuttaman ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen vähentäminen sekä sisävesissä että Itä- meressä. Sisävesien suojelutyö on myös Itämeren suojelua.
Valuta-hanke toteutetaan Inkoon-, Ingarskilan ja Siuntionjoen valuma- alueilla Uudellamaalla, ja sitä rahoittaa WWF:n lisäksi myös ympäristöministeriö. WWF kannustaa kaikkia vesiensuojelusta kiinnostuneita alueen maan- ja metsänomistajia ottamaan yhteyttä ja keskustelemaan mahdollisuuksista toteuttaa vesienhallintatoimia valuma-alueilla.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.