Kim Jaatinen ja Turre-koira toteuttavat mahdollisimman eettistä vieraspetojen torjuntaa

Karjalankarhukoira Turrella on tärkeä tehtävä vieraspetojen torjunnassa, sillä se paikantaa niiden olinpaikat. Tutkimustulokset osoittavat, että torjunnasta on selkeitä hyötyjä merilinnustolle.

Turre-koira ampaisee veneen kokasta saareen ja katoaa pensaikkoon. Luonnon- ja riistahoitosäätiön toimitusjohtaja, tutkija ja biologi Kim Jaatinen nousee maihin koiransa perässä. Jaatinen on tutkinut työkseen merilintuja parikymmentä vuotta. Viimeisen kymmenen vuoden ajan hän on seurannut vieraspetojen poiston vaikutuksia merilinnustoon ja viettänyt lukuisia päiviä kenttätöissä. Nyt osa tutkimuksen tuloksista on vertaisarvioitavina, ja Jaatinen on silminnähden helpottunut.

”Tulosten perusteella on selvää, että haahkojen pesimätodennäköisyys ja pesinnän menestyminen nousee vieraspetojen poiston avulla. On todella hienoa, että usean vuoden työ on nyt palkittu”, Jaatinen selvittää.

Myös Jaatisen työkaverilla, 2-vuotiaalla karjalankarhukoira Turrella, on tärkeä tehtävä vieraspetojen torjunnassa ja poistossa, sillä se paikantaa niiden olinpaikat. Se nuuskii saarta läpi GPS-paikannin kaulassaan ja ilmoittaa Jaatiselle, mikäli saa vainun minkistä.

Pohjoisamerikkalainen minkki on toinen Suomen pääasiallisista vieraspedoista itäaasialaisen supikoiran lisäksi. Kummatkin lajit ihminen on tuonut vieraaseen ympäristöön. Minkki ja supikoira aiheuttavat tällä hetkellä eniten kuolleisuutta aikuisissa, maassa pesivissä linnuissa. Lisäksi ne tuhoavat lintujen pesiä.

”Tavoitteemme on tyhjentää hoitoalueemme saaret vieraspedoista, jotta linnut saavat pesiä rauhassa. On ilahduttavaa, että viime vuosina myös valtiolliset tahot kuten maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Metsähallitus ja Riistakeskus ovat olleet tukemassa vieraspetojen torjuntaa.”

Vieraslajit ovat merkittävä lajien sukupuuton aiheuttaja Turre ja Jaatinen ovat aiemmin aamulla löytäneet minkin. Vieraspetojen poistossa noudatetaan tarkkoja, eettisiä ohjeita, eikä sitä suoraan voi verrata vaikkapa kurtturuusun niittämiseen.

”Meille oleellista on, että poistamme vieraspetoja siten, että se tuottaa mahdollisimman vähän kärsimystä ja pelkoa eläimelle. Eläimethän eivät ole tehneet mitään väärää, nehän vain käyttäytyvät lajilleen tyypillisesti.”

WWF on pitkään osallistunut vieraslajien torjuntaan muun muassa vieraskasvi- talkoilla. Tällä hetkellä WWF on mukana vieraslajeja torjuvissa hankkeissa sekä #KutsumatonVieras-somekampanjassa. Vieraspetojen torjuntaan WWF osallistuu rahoittamalla työssä käytettävän veneen hankintaa.

”Vieraslajit ovat suuri uhka lajeille globaalissa mittakaavassa. Vieraslajit hävittävät alkuperäisiä lajeja ja köyhdyttävät elinympäristöjä. Ekologisten haittojen lisäksi vieraslajien aiheuttamat taloudelliset tappiot ovat mittavia. On tärkeää, että vieraslajeja torjutaan mahdollisimman tehokkaasti ja mahdollisimman eettisin keinoin”, WWF:n suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki toteaa.

 

Turre, Kim Jaatinen ja Teemu Niinimäki

WWF:n Teemu Niinimäki (oik.) tutustui vieraspetotorjuntaan Kirkkonummen saaristossa huhtikuussa 2021.

  • Näin voit torjua vieraslajeja itse

    Osallistumalla vieraskasvien torjuntatalkoisiin. Lisätietoa: wwf.fi/kalenteri

    Kitkemällä maanomistajan luvalla vieraskasveja

    Tekemällä ilmoituksen havaitsemastasi vieraspedosta: www.luontojariista.fi

    Huolehtimalla siitä, ettei omalle pihalle jää mitään supikoiralle syömäkelpoista

    Jakamalla tietoa vieraslajeista

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.