Roskaretket auttoivat ympäristöahdistukseen: ”Olen huomannut, kuinka paljon yksikin ihminen voi saada aikaan”
”Roskapäivä-Eino” kannustaa Instagramissa lähtemään roskaretkille. Konkreettinen tekeminen ja yhteisöllisyys tuovat toivoa synkkien ympäristöuutisten keskellä.
Roskapäivä-Eino, oikealta nimeltään Teemu Oinio, on kolmen lapsen isä, hammasteknikko ja vapaa-ajallaan ”roskatutkija”. Vuonna 2018 Eino oli Sulo-koiransa kanssa lenkillä Helsingin Keskuspuistossa, kun hän kiinnitti huomiota roskan määrään luonnossa. Seuraavana päivänä hän teki ensimmäisen roskaretkensä ja kertoi siitä Facebookissa. Sitten hän perusti Instagramiin Roskapäivä-tilin.
”Nyt olen sitten neljä vuotta postaillut roskien kuvia”, Eino naurahtaa.
”Tämä alkoi läppänä, mutta nyt teen Instagramissa pitkiä ja informatiivisia postauksia sekä järjestän seuraajille erilaisia haasteita.” Einolle on kertynyt vuosien varrella runsaasti tietoa roskista.
Hän luettelee ulkomuistista esimerkiksi maskien ja tupakantumppien ainesosia, kuinka kauan milläkin kestää hajota luontoon ja miten ihmisen kehon läpi kulkee pankkikortin verran mikromuovia viikossa*. Tieto ei kuitenkaan lisää tuskaa, vaan purkautuu toiminnaksi.
”Minulla on kyllä ollut ilmastoahdistusta. Enää ei ahdista. Olen huomannut, kuinka paljon yksikin ihminen voi saada aikaan. Kun haastoin seuraajani mukaan maskimaaliskuuhun, keräsimme kuukauden aikana 7 400 maskia.”
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Roskapäivä-Einon eli Teemu Oinion @roskapaiva-tilillä on Instagramissa yli 8500 seuraajaa. Tilillään Eino on muun muassa kannustanut ihmisiä keräämään tupakantumppeja pois luonnosta #tumppitalkoot-haasteessa. Kerättyjä tumppeja on kertynyt jo toistasataatuhatta.
Roskapäivä-tilillä Eino esittelee keräämiään roskia lupsakoiden tekstien saattelemana. Hän haluaa kannustaa ihmisiä tekemään pieniä tekoja ja lisätä tietoa, mutta ei syyllistää tai ahdistaa ketään.
”Moni varmaan ajattelee, että Eino kyykkii päivät pitkät puskassa poimimassa roskia. Mutta olen kolmen lapsen työssäkäyvä isä, joten aikaa on sen verran, että ehdin muutamalle roskaretkelle viikossa.”
Yksilöiden aktiivisuuden lisäksi Eino toivoo myös yhteiskunnallisia muutoksia, jotka ohjaisivat myönteistä muutosta luontoon päätyvien roskien vähentämiseksi ja mikromuoviongelman taltuttamiseksi.
Itse hän miettii myös uusia tapoja, joilla jatkaa vaikuttamistyötään.
”Olen kiinnostunut roskataiteesta, jolla herätellä ihmisiä aiheeseen.”
*Päivitetty 29.11.2023: WWF:n vuonna 2019 julkaisemassa raportissa käsiteltiin Newcastlen yliopiston julkaisemaa vertaisarvioitua tutkimusta, jonka mukaan mikromuovia päätyy ihmisten elimistöön jopa viisi grammaa viikossa. Tämän jälkeen tutkimustietoa on kertynyt lisää, ja osa tutkimuksista on päätynyt huomattavasti alhaisempiin lukuihin.)
Kiinnostaako sinua WWF:n vapaaehtoistoiminta?
Vapaaehtoistyö tarjoaa ikimuistoisia elämyksiä ja käytännön mahdollisuuksia toimia luonnon hyväksi. Löydä oma tapasi osallistua WWF:n tapahtumakalenterista.