Sota on uhka ihmisille ja luonnolle

Humanitaarisen kriisin lisäksi Ukrainan sodalla on järkyttäviä ympäristövaikutuksia. WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen kertoo, miten sodankäynti vaikuttaa luontoon ja luonnonsuojeluun.

Mitä vaikutuksia Ukrainan sodalla on ympäristölle?

”Sodankäynnissä luontoa tuhoutuu panssarivaunujen alle, ympäristöön pääsee saasteita sekä myrkkyjä ja tulipalot voivat tuhota metsää. Luontoon voi jäädä tuhoutunutta sotakalustoa ja jopa ydinjätettä. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi luontoon kohdistuneilla sotatoimilla on kauaskantoisia vaikutuksia.”

Millaisia vaikutuksia sodalla on poliittisiin prosesseihin?

”Sota vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tehtävään politiikkaan niin kotimaassa, EU-tasolla kuin globaalisti. Esimerkiksi EU:n valmisteleman luonnon ennallistamislainsäädännön julkistus on siirtynyt tulevaisuuteen, ja moni valtio yrittää nyt heikentää tärkeän lakipaketin tavoitteita. Päättäjien on nyt kyettävä tekemään kestäviä ratkaisuja, jotka luovat perustan luonnon elinvoimaisuudelle ja siten myös luonnonvarojen kestävälle käytölle.”

Miten sota näkyy Suomen energiapolitiikassa?

”Nykyisen hallituksen tavoite on ollut puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä. Ukrainan sota on kuitenkin kääntämässä Suomen energiapolitiikan suuntaa turpeen osalta. Turpeen energiakäytöllä on mittavia haitallisia vaikutuksia ilmastoon ja luontoon: se aiheuttaa valtavasti ilmastopäästöjä, kuormittaa vesistöjä ja uhkaa uhanalaisia suoluontotyyppejä. Turve ei ole uusiutuva energianlähde, vaikka niin joskus väitetäänkin. On selvää, että nykyisessä tilanteessa Suomen energiahuollosta on pidettävä huolta. Iso kuva ei kuitenkaan saisi tässä tilanteessa hämärtyä: päättäjien on huolehdittava, että turpeen energiakäytöstä luovutaan alkuperäisen suunnitelman mukaisessa aikataulussa.”

Millaisia vaikutuksia sodalla on Suomen metsiin?

”Hakkuut kasvavat hyvin todennäköisesti Suomen metsissä, kun metsäyhtiöt hakevat nyt korvaavaa puuta tyrehtyneen Venäjän-tuonnin tilalle. Isoin paine on korvata tuontipuuhake kotimaisella hakkeella puun energiakäytössä. Suomen metsissä elävistä lajeista peräti 833 on uhanalaisia. Määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä ja kasvaa edelleen, jos hakkuut jatkuvat samaan tapaan – saati lisääntyvät. Tässä tilanteessa olisi tärkeää huolehtia valtion omien luonnontilaltaan arvokkaimpien metsäalueiden suojelusta, jotta niiden monimuotoisuus saadaan turvattua. Lisäämällä metsien suojelua tuetaan myös metsätalouden jatkamisen edellytyksiä.”

Otetaanko nyt askeleita vihreän siirtymän suuntaan?

”Energiahuollon varmistaminen ja ilmastokriisin ratkaiseminen ovat kaksi ongelmaa, joilla on sama ratkaisu: kestävä uusiutuva energia. Uusiutuvilla energialähteillä, kuten tuuli- ja aurinkovoimalla, tuotetun sähkön edistäminen on paras tapa varmistaa pitkän aikavälin energiahuolto ja samalla vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Meillä Suomessa olisi hyvät edellytykset hyödyntää uusiutuvia energianlähteitä sähkön ja lämmön tuottamiseen. Kaikki investoinnit tulisi suunnata nyt näihin teknologioihin. Nyt on myös aika ottaa käyttöön vanhat hyvät keinot, kuten energian säästäminen ja energiatehokkuuden lisääminen.”

”Energiahuollon varmistamiseen ja ilmastokriisin ratkaisemiseen on sama lääke: kestävä uusiutuva energia”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.