Miltä tuleva hallituskausi näyttää luonnon kannalta?
WWF:n oikeudellinen neuvonantaja Raija-Leena Ojanen analysoi, millainen hallituskokoonpano kokoomus, perussuomalaiset, rkp ja kristillisdemokraatit ovat luonnonsuojelun näkökulmasta.
Miltä uusi hallituspohja näyttää luonnon kannalta?
”Tämän lehden painoon mennessä hallitusneuvotteluja kävivät kokoomuksen Petteri Orpon johdolla perussuomalaiset, Rkp ja kristillisdemokraatit. Vaaleja edeltävissä tenteissä Orpo puhui Suomen hiilineutraaliustavoitteen säilyttämisestä vuodessa 2035, valtion luonnonmetsien pikaisesta suojelemisesta, kestävän kehityksen budjetoinnista sekä vesiluonnon suojelemisesta. On tärkeää, että Orpo tulevan hallituksen pääministerinä pitää kiinni näistä lupauksistaan.”
Mitkä luonnon kannalta tärkeimmät kysymykset uuden hallituksen tulisi ratkaista?
”Luontokadon ja ilmastokriisin pysäyttämisellä on oikeasti kiire. Nämä kriisit ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa, ja ne on siksi ratkaistava yhdessä. Kriisit eivät uhkaa vain luontoa, vaan myös meitä ihmisiä, taloutta ja yhteiskuntaa. Aiemmassa vastauksessa mainittujen asioiden lisäksi hallituksen on toteutettava EU:n biodiversiteettistrategian mukainen 10 prosentin tiukan suojelun tavoite alueellisesti kattavasti ja valmisteltava toimet 30 prosentin oikeudelliselle suojelulle Suomen maa- ja vesialueilla. Uuden hallituksen on myös nostettava luonnonsuojelun rahoitusta, sillä muuten tavoite luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030 romuttuu. Sopiva taso luonnonsuojelun rahoitukselle on 1 prosentti bruttokansantuotteesta vuosittain. Taloudellisesti tiukkoina aikoina rahoitusta pitää hakea etenkin purkamalla ja uudelleensuuntaamalla ympäristölle haitallisia tukia, jotka hidastavat vihreää siirtymää ja joiden määrä on arvioiden mukaan 3,6 miljardia euroa vuodessa.”
Mitä suomalaisessa luonnossa pitäisi tapahtua tulevalla hallituskaudella, jotta se voisi paremmin?
”Suomalaisen metsäluonnon tilan kohentaminen on tehokkainta aloittaa valtion omistamien vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelemisesta. Ihminen on kuitenkin aiheuttanut luonnolle toimillaan jo niin paljon haittaa, että luonnon suojelemisen lisäksi jo tehtyä vahinkoa on korjattava ennallistamalla luontoa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kosteikoiden rakentamista, jotta Itämerta rehevöittävä ravinnekuormitus saadaan aisoihin, tai patojen purkamista, jotta uhanalaiset vaelluskalakantamme saadaan elvytettyä. Talousmetsissä on siirryttävä jatkuvaan kasvatukseen, joka on parempi vaihtoehto niin metsänomistajalle kuin suomalaiselle metsäluonnolle. Ennallistamista ei tule ajatella kulueränä, vaan investointina, joka työllistää suomalaisia ja auttaa esimerkiksi maanviljelijöitä tai metsäyrittäjiä sopeutumaan paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.”
WWF on poliittisesti sitoutumaton järjestö. Miksi poliitikkoja kuitenkin lobataan?
”Poliittisilla päätöksentekijöillä on paitsi suuri valta myös vastuu jättää maapallo elinkelpoiseksi tuleville sukupolville. Suomalaisen luonnon tilan parantaminen on kansallinen etumme. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 ja tulevalla hallituskaudella on otettavia ratkaisevia askeleita, jotta tässä onnistutaan.”
LIITY KUMMIKSI - SAAT WWF-LEHDEN KOTIISI!
Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä WWF-lehti on täynnä inspiroivia tarinoita ja upeita kuvia luonnonsuojelusta. Liittymällä kummiksi tuet työtämme ja saat lehden kotiin toimitettuna.