Pihoista ja parvekkeista pölyttäjien paratiiseja
Luonto ja pölyttäjät tarvitsevat lisää elintilaa, muuten olemme pulassa. Onneksi niittykukkia ja niistä riippuvaisia perhosia ja kimalaisia voi auttaa ihan lähellä, omilla pihoilla ja parvekkeilla.
Tiesitkö, että...
Voit myös kuunnella jutun. Klikkaa tästä.
Kasvaako nurmellasi apilaa, voikukkaa tai niittyhumalaa? Entä ripustitko pihapuuhusi linnunpöntön tai annatko osan parvekeyrteistäsi venähtää kukintaan saakka? Hienoa, olet tehnyt luonnon monimuotoisuuden kannalta juuri oikeanlaisia tekoja!
Tänä kesänä WWF kutsuu kaikki puutarhaharrastajat, nikkarit ja parvekeviljelijät tarjoamaan neliömetrejä luonnolle omassa puutarhassa, mökkipihalla tai parvekkeella. Mukaan voi lähteä tekemällä pieniä ja suuria tekoja aina pölyttäjäystävällisistä kasvivalinnoista koko pihamaan villiinnyttämiseen. Jokainen voi osallistua, oli kyseessä sitten aloitteleva viherpeukalo tai ammattilainen.
Kampanjan nimi on ”Ala villiksi”, ja sen idea on yksinkertainen: annetaan pinta-alaa luonnolle erilaisin keinoin, ja mukaan voi tulla ilmoittamalla luonnolle antamansa neliömetrit. Alavilliksi.fi-nettisivulla on laskuri, joka päivittyy aina, kun neliömetrejä tulee lisää. Nettisivuilta löytyy myös kattavasti vinkkejä, millä tavoin pihamaata tai parveketta voi villiinnyttää.
”Kiteytettynä villiinnyttäminen on helpoimmillaan sitä, että jättää puutarhassa jotkin alueet kevyemmälle hoidolle, sillä näin luonnon monimuotoisuudelle tulee tilaa. Voi esimerkiksi jättää nurmikon leikkaamatta ja antaa kukkien kasvaa. Lehtikasat, kompostit ja lahopuu ovat hyönteisille oivia pesimis- ja talvehtimispaikkoja”, tiivistää WWF:n suojeluasiantuntija Eeva-Liisa Korpela.
(uutinen jatkuu kuvien jälkeen)
Jos pihanurmen antaa kasvaa, sen seasta saattaa nousta pölyttäjäystävällisiä niittykukkia, kuten apilaa ja päivänkakkaraa.
Perhosia ruusuruoholla.
Kampanjan idea sai alkunsa Tanskassa, missä on ”villiinnytty” WWF:n vetämänä jo neljä vuotta. Tarkoituksena oli tehdä alkuun pieni, 60 eri pihamaan kokeilu, jossa osallistujat pitävät päiväkirjaa monimuotoisuusteoista ja niiden toimivuudesta. Heti alussa mukaan olisi halunnut toistatuhatta ihmistä.
”Neljässä vuodessa pienestä kokeilusta on kasvanut koko kansan tempaus, jonka voimin tanskalaiset ovat villiinnyttäneet pihojaan ja parvekkeitaan jo lähes 8 miljoonaa neliömetriä”, Korpela kertoo.
Tanskan jälkeen oli Norjan vuoro villiintyä, sen jälkeen Ruotsin – ja nyt Suomi lähtee mukaan.
”Ensimmäisenä kautena tavoite on, että luonto saisi miljoona neliötä lisää tilaa. On pelkästään positiivista, jos tavoite osoittautuukin liian pieneksi, ja määrä tuplaantuu tai jopa triplaantuu”, Korpela visioi.
Palvelus pölyttäjille
Villiinnyttäminen on jo hiljalleen alkanut vallata alaa, esimerkiksi julkisilla alueilla. Monet kaupungit ovat jättäneet nurmikenttiä tarkoituksellisesti leikkaamatta ja kylväneet uusia niittyjä.
Alojen palauttaminen kohti luonnollisempaa tilaa on toivottu uutinen kasveja pölyttävien hyönteisten kannalta, sillä pölyttäjät ovat vähentyneet maailmanlaajuisesti. Suomessa niiden tärkeimpiä elinympäristöjä ovat perinnemaisemat, kuten niityt, kedot ja hakamaat, jotka kaikki ovat uhanalaisia luontotyyppejä.
”Villiinnyttämällä pihamaata laajennamme pölyttäjien elintilaa. Ahdingossa olevien niittykasvien vaaliminen on lisäksi itsessään arvokasta, vaikka pihalla ei näkyisikään esimerkiksi näyttäviä päiväperhosia”, Korpela muistuttaa.
Pölyttäjien säilyminen on ihmisten kannalta välttämätöntä. Jos pölyttäjiä ei ole, vaikutukset esimerkiksi ruokaturvaan ovat dramaattiset: noin 75 prosenttia maapallon viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä satojen varmistamiseksi. Maailmalla pölyttäjiä on jopa jo yritetty korvata ihmisten tekemällä pölytyksellä, jos kasville luontaisia pölyttäjiä ei enää ole. Ihmisvoimin pölyttäminen on työlästä, sillä pölytys on ajoitettava tarkasti kukan aukeamisesta.
Suomessa luonnonpölyttäjät vastaavat jopa yli puolesta viljelykasvien pölytyksestä.
”Täällä meillä hyönteispölytyksestä ovat riippuvaisia monet peltokasvit, kuten tattari, rypsi ja härkäpapu. Puutarhakasveissa hyönteispölytyksestä riippuvaisia lajeja on vieläkin enemmän. Pölytyksellä useiden poimimiemme marjojen laatu ja koko kasvaa merkittävästi”, Korpela kertoo.
Pihamaan tai parvekkeen villiinnyttäminen auttaa luontoa laajemminkin kuin vain pölyttäjien näkökulmasta. Myös muut hyönteiset, pikkunisäkkäät, kuten siilit ja lepakot sekä linnut kiittävät, kun niille löytyy yhä enemmän vaikkapa pesäpaikkoja.
(uutinen jatkuu kuvien jälkeen)
Omalla pihamaalla voi auttaa siilejä esimerkiksi tarjoamalla niille vettä tai rakentamalla siilille pesän.
Lepakoista on suurta hyötyä pihoilla etenkin hyönteisten torjunnassa. Yhdessä yössä yksi lepakko voi pyydystää jopa 2700 pikkuhyönteistä! Lepakkoa voi houkutella omaan pihapiiriin rakentamalla sille pöntön.
Suomalaisille pölyttäjille hyvää pölyttäjähotellin rakennusainetta ovat ainakin järviruoko ja koiranputki. Hotelliksi kelpaa myös koivupölli, johon on porattu erikokoisia reikiä.
OP Ryhmä mukana villiinnyttämässä
WWF:n pääyhteistyökumppani kampanjassa on OP Ryhmä, joka kannustaa pankkejaan ja henkilöstöään mukaan villiinnyttämään lähiympäristöä. Kumppanuuden konkreettisia tekoja ovat muun muassa henkilöstön kouluttaminen monimuotoisuusteemoista sekä talkoot, joissa OP:n työntekijät hävittävät haitallisia vieraslajeja arvokkailta luontokohteilta.
Potentiaalia vaikuttaviin tekoihin on, sillä henkilöstöä Suomen suurimmalla finanssialan toimijalla on noin 13 000 ja osuuspankkeja on noin 100. Myös asiakkaat toivovat tekoja luonnon puolesta. Viime vuonna Kaikkien aikojen tekoja -kyselyssä OP:n omistaja-asiakkaista 14 prosenttia valitsi lähiluonnon hyväksi tehtävät teot tärkeimmäksi paikalliseksi vastuullisuusteoksi.
”Yhteistyössä pääsemme kiinni käytännön toimiin, joilla voimme toteuttaa viime vuonna julkistamaamme luonnon monimuotoisuustiekarttaa. Meillä on isona toimijana merkittävä rooli suomalaisten arjessa, ja siksi tehtävänämme on kirittää yrityksiä, yhteisöjä ja ihmisiä. Haluamme toimia luonnon ja ilmaston kannalta kestävän talouden suunnannäyttäjänä, ja toivomme, että mahdollisimman moni lähtee kanssamme tälle matkalle”, toteaa OP Ryhmän ESG Lead Kaarina Saramäki.
Villi on kaunista
Koska monen pihamaalta löytyy varmasti jo valmiiksi luonnon monimuotoisuutta lisääviä elementtejä, ne kannattaa laskea mukaan, kun ilmoittaa neliöitään laskuriin. Uudet, suunnitteilla olevat neliöt voi puolestaan ilmoittaa sen mukaan, minkä verran on aikeissa villiinnyttää.
”Esimerkiksi marjapensaista, hedelmäpuista ja leikkaamatta jätetystä nurmesta voi laskea niiden kattaman alan neliöinä. Jos taas rakentaa linnunpöntön tai juomapisteen pölyttäjille, niistä voi laskea neliöt siten, että yksi teko vastaa yhtä neliötä”, Korpela opastaa.
Jotta tekeminen ei tuntuisi yksin puurtamiselta, villiinnyttäjät voivat kohdata virtuaalisesti WWF:n Facebook-yhteisössä, jossa voi jakaa vinkkejä ja valokuvia omista kokemuksista ja kysellä muilta, miten erilaiset monimuotoisuusteot ovat toimineet. Yhdessä on myös mukava havainnoida, millä tavoin vuodenajat etenevät ja miten sääolot vaikuttavat eri paikoin.
Korpela toivoo kampanjan ruokkivan ajatusta, että villikin voi olla kaunista.
”Pelkkä millintarkasti ajettu nurmikko jo tuijapensaat eivät anna pölyttäjille tai muullekaan luonnolle käytännössä mitään. Mutta laiskottelu, viivyttely ja luonnonmukaisuus puolestaan antavat paljonkin. Kannustan kaikkia pihojen ja puutarhojen kuopsuttajia välttämään liiallista puunaamista ja omaksumaan ajatuksen ’hallitusta hoitamattomuudesta’.”
Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan arviolta noin 1,3 miljoonaa pientaloa ja noin 500 000 mökkiä, ja parvekkeitakin on yli miljoonassa suomalaisessa asunnossa. Millainen vaikutus saataisiinkaan, jos näissä kaikissa annettaisiin tilaa luonnolle?
-
Mikä on pölyttäjä?
Pölyttäjät ovat erilaisia eläimiä, jotka etsivät kukkakasveista ravinnokseen mettä, siitepölyä tai molempia.
Pölytys tapahtuu, kun pölyttäjän tuomaa siitepölyä päätyy kukan emille ja kukka hedelmöittyy.
Suomessa lentävät hyönteiset, kuten kimalaiset, erakkomehiläiset, perhoset ja kukkakärpäset, vastaavat pääasiassa pölytyksestä. Myös jotkin lentokyvyttömät hyönteiset, kuten muurahaiset, voivat pölyttää.
Muualla maailmassa pölyttäjiin kuuluu lisäksi muun muassa lepakkoja, lintuja ja apinoita.