Hintojen nousua ja huonompaa laatua – ilmastonmuutos näkyy kaupan hyllyillä

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa tuotevalikoimaan Suomessa?

Ilmastonmuutos lisää ja voimistaa sään ääri-ilmiöitä, jotka vaikeuttavat monien Suomeenkin tuotavien tuotteiden viljelyä. Kuivuus, kuumuus ja rankat sateet heikentävät esimerkiksi kahvin, banaanin ja appelsiinin satoja. Suomalaiskuluttajille heikommat sadot näkyvät kaupan hyllyillä esimerkiksi hintojen nousuna tai tuotteiden heikkona saatavuutena sekä heikompana laatuna.

Miten sään ääri-ilmiöt konkreettisesti vaikuttavat tuotteiden viljelyyn?

Olosuhteiden muutokset vaikuttavat eri viljelykasveihin eri tavoin. Ongelmia aiheuttavat säätila sekä tuhohyönteiset ja kasvitaudit, joille ilmastonmuutos luo otollisempia olosuhteita. Niin kutsutussa monokulttuuriviljelyssä, jossa tietyllä alalla viljeltävät kasvit ovat kaikki samaa lajia tai jopa toistensa klooneja, viljelmät ovat myös alttiimpia taudeille ja hyönteistuhoille.

Kahvinviljelyn riesana ovat etenkin rankat, sadonkorjuuvaiheeseen osuvat sateet. Ne voivat johtaa siihen, että sato mätänee pensaisiin – ja toisaalta siihen, että kahvipapuja kirjaimellisesti revitään puista kaksin käsin. Tällöin myös tuotantokasvien kunto voi heikentyä, mikä vaikuttaa seuraavan vuoden satoon. Varsinkin suomalaisten pääasiassa kuluttama Arabica-kahvilajike on erityisen herkkä kaikille sään vaihteluille.

Miten muuttuvaan ilmastoon voidaan sopeutua viljelmillä?

Monokulttuuriviljelyn sijaan esimerkiksi kahvia voi viljellä peltometsäviljelyllä, jolla on monia positiivisia vaikutuksia. Puiden seassa viljeltävät tuotantokasvit ovat suojassa paahteelta ja myrskyiltä, minkä lisäksi maaperä sitoo paremmin ravinteita.

Tärkeää on myös säätietojen saatavuuden parantaminen. Kehittyvissä maissa ei yleensä ole saatavilla samanlaista säädataa kuin vaikkapa Pohjoismaissa. Pitkäaikaiset ja tarkat sääennusteet auttavat niin istutuksen ajoittamisessa, lannoittamisessa kuin sadonkorjuussakin.

Millaisia kerrannaisvaikutuksia ilmastonmuutos aiheuttaa viljelyalueilla?

Kun tuotteiden hinta heikkojen satojen ja saatavuusongelmien takia nousee, viljelyalaa halutaan usein laajentaa. Se puolestaan aiheuttaa metsäkatoa, joka edelleen heikentää luonnon kykyä sitoa ilmastoa kuumentavia kasvihuonekaasuja.

Ruokaturvan heikkeneminen voi myös johtaa paikallisiin levottomuuksiin, kun viljelijät eivät pysty kasvattamaan alueella elintarvikkeina käytettäviä peruskasvejaan. Monilla alueilla ei ole esimerkiksi kastelujärjestelmiä, vaan sadot ovat suoraan riippuvaisia säästä. Suomalaisten kuluttajien arjessa tällaiset vaikutukset eivät juurikaan näy.

Voiko suomalainen kuluttaja vaikuttaa asiaan esimerkiksi ostokäyttäytymisellään?

Kuluttajan voi olla hyvin vaikea löytää tietoa siitä, kuinka vastuullisesti jokin tuote on viljelty tai tuotettu. Yksinkertaisin tapa on valita ostoskoriinsa sertifioituja tuotteita. Kahvin osalta tällaisia ovat esimerkiksi Rain Forest Alliance, EU Organic tai Reilu Kauppa.

Tärkeää on tietenkin ylikulutuksen vähentäminen. Suomalaisten helmasyntinä on perinteisesti pidetty sitä, että kahvia keitetään kerralla koko pannullinen, ja lopulta sitä kaadetaan viemäriin. Kulutusta kohtuullistamalla kysyntää voidaan vähentää. Se voi tapauskohtaisesti johtaa myös tuotteiden laadun paranemiseen.