Vastuullinen raha etsii puhdasta kotia
Raha on avainasemassa, kun maailmaa muutetaan kestävämmäksi. Jotta ilmaston lämpeneminen pystytään pitämään alle kahdessa asteessa, valtavat määrät rahaa on investoitava hiilettömiin vaihtoehtoihin, kuten energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan.
Sijoitustoiminnan vastuullisuudesta huolehtiminen on nousujohteista. Rahoituslaitosten valikoimista löytyy `Vastuullinen sijoittaminen´ -otsikon alta monenlaisia tuotteita. Uusimpia tulokkaita ovat sijoitukset, joissa rahaa kanavoidaan toimintaan, joka ei lisää ilmastonmuutosta tai auttaa jopa hillitsemään sitä.
Sen lisäksi, että nämä hiilettömät sijoitukset auttavat maapalloa, ne vähentävät sijoittajan taloudellista riskiä.
”Etenkin hiilestä, öljystä ja kaasusta riippuvaisten yhtiöiden markkina-arvo on perinteisesti laskettu pitkälti sen mukaan, että kaikki tunnetut fossiiliset polttoainevarannot voidaan huoletta hyödyntää. Tutkijat ovat kuitenkin yksimielisiä siitä, että niistä suurin osa täytyy jättää maan poveen, mikäli maapallon keskilämpötilan nousu halutaan pitää korkeintaan kahdessa asteessa”, sanoo WWF Suomen ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.
Kollen mukaan on mahdollista, että hiilidioksidin tupruttelulle lätkäistään tulevaisuudessa entistä kovempi hintalappu. Ja jos fossiilisesta energiasta riippuvaiset yritykset tulevat rymisten alas, samalla haihtuvat niihin kiinnitetyt varat.
Euro eurolta parempi maailma
WWF, Mandatum Life ja Sitra julkaisivat alkuvuodesta oppaan, joka auttaa sijoittajia välttämään ilmastoriskejä ja muutenkin huomioimaan ilmastoasiat sijoituksissaan.
Sijoittaja voi esimerkiksi sulkea osakesalkustaan kokonaan ne yhtiöt, jotka perustavat toimintansa fossiilisiin polttoaineisiin. Sijoittaja voi myös investoida yhtiöihin, jotka toimivat ilmaston kannalta vastuullisella tavalla.
”Tämän seurauksena raha muuttuu vähä vähältä kalliimmaksi yhtiöille, joiden hiilijalanjälki on suuri. Sen viimeistään pitäisi ajaa niitä pienentämään päästöjään”, sanoo Kolle.
Yksi keino on vaikuttaa suoraan yhtiöihin, jotta ne muuttaisivat toimintaansa. Mikäli saastuttava toiminta ei muutu ja yritys vitkuttelee muutosten toimeenpanossa, sijoittajan viimeinen kortti on vetää sijoituksensa pois.
Rahantarve ei ole vähäinen: kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan Pariisin ilmastosopimuksen kahden asteen tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan maailmanlaajuisesti jopa 75 tuhannen miljardin Yhdysvaltain dollarin investoinnit muun muassa uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen.
Menettääkö maailmanparantaja rahansa?
Vaikka vastuullisella sijoitustoiminnalla voi edistää hyviä asioita, sijoittamisen päätavoite on useimmiten tuoda sijoittajalle taloudellista tuottoa. Voiko vastuullisella sijoittamisella todella kartuttaa varojaan?
”Vastuullisuuden ja taloudellisen tuoton välinen ristiriita on kenties yleisin vastuulliseen sijoittamiseen liittyvä harhakäsitys”, sanoo johtaja Carolus Reincke Mandatum Lifesta.
”Useiden tutkimustulosten mukaan vastuulliset yhtiöt tuottavat keskimäärin paremmin ja ovat keskimäärin vähäriskisempiä arvonheilunnalla mitattuna”, Reincke toteaa.
Ympäristöriskit tarjoavat Reincken mukaan hyvin konkreettisen esimerkin vastuullisuuden vaikutuksista sijoittajalle.
”Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien hinnat esimerkiksi ovat kolminkertaistuneet viiden vuoden aikana. Se näkyy suoraan suuripäästöisten yhtiöiden tuloslaskelmassa ja tekee puhtaampaan tuotantoon investoimisesta houkuttelevampaa”, Reincke sanoo.
Suuret suomalaiset eläkevakuutuslaitokset ottavat ilmastoriskit huomioon
WWF tutki viime vuonna, miten suurimmat eurooppalaiset sijoittajat ottavat osakesijoituksissaan Pariisin ilmastosopimuksen alle kahden asteen lämpötilatavoitteen huomioon. Raportissa selvitettiin, kuinka paljon yhtiöillä on sijoituksia uusiutuvaan energiaan sekä kivihiileen joko energiantuotannossa tai kaivostoiminnassa.
Suomesta mukana oli viisi suurinta eläkevakuutuslaitosta: Keva, Varma, Ilmarinen, Elo ja Valtion Eläkerahasto. Yhtiöt voisivat olla sijoitussalkkujensa jättimäisen koon takia ilmastonmuutoksen hillinnän käänteentekijöitä: niiden salkkujen sisältämä varallisuus, vuonna 2017 noin 200 miljardia euroa, vastaa 3–4 kertaa Suomen valtion vuosittaista budjettia.
Raportin mukaan pohjoismaalaiset ja hollantilaiset huomioivat tavoitteen eurooppalaisista parhaiten. Tutkituista suomalaisyhtiöstä Ilmarinen, Elo, Valtion Eläkerahasto ja Varma nousivat vertailussa kaikilla tutkimuksen mittareilla aivan korkeimpaan kärkeen.
Kirkko turvaa vastuullisuudella työntekijöidensä eläkkeitä
Kirkon työntekijöiden eläkevaroja hoitava Kirkon eläkerahasto kuuluu vastuullisen sijoittamisen edelläkävijöihin Suomessa. Rahasto on laskenut sijoitustensa hiilijalanjäljen ja hyödyntää sitä riskiarvioinnissa ja -hallinnassa.
”Eläkerahaston keskeinen tehtävä on huolehtia kirkon työntekijöiden eläkkeiden maksamisesta myös tulevaisuudessa”, vastuullisen sijoittamisen päällikkö ja salkunhoitaja Magdalena Lönnroth perustelee ilmastoriskien hallinnan tarvetta.
Tavoitteena on vuosi vuodelta vähentää sijoitusten hiilijalanjälkeä. Työkalut on määritelty eläkerahaston ilmastonmuutosstrategiassa.
”Yksi keino on fossiiliseen energiaan perustuvan liiketoiminnan poissulkeminen suorassa osakesijoittamisessa. Poissuljettavia ovat esimerkiksi energiatoimialan yhtiöt, joiden liikevaihdosta yli neljäsosa tulee hiilestä, öljystä tai maakaasusta. Parin vuoden aikana jo puolet osake- ja korkorahastoistamme ovat sulkeneet pois kivihiileen tukeutuvat yritykset.”
Myös vihreät sijoitukset ovat käytössä. ”Tavoitteena on nostaa vihreiden sijoitusten määrää lähivuosina sijoitusmahdollisuuksista riippuen.”
Vaikuttamistyö on eläkerahaston keinovalikoimassa keskeisellä sijalla. ”Voimme vaikuttaa niin viranomaisiin, yrityksiin kuin laajempaan sijoitusyhteisöön tekemällä aloitteita ja osallistumalla keskusteluun. Yrityksiä kannustamme muun muassa vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja panostamaan energiatehokkuuteen”, Magdalena Lönnroth kertoo.
Vastuullisuus on kannattanut. Kirkon eläkerahaston sijoitusten markkina-arvo nousi vuonna 2017 1,54 miljardiin euroon ja sijoitussalkku tuotti 9 prosenttia. ”Vastuulliset rahastomme tekevät johdonmukaisesti hyvää tulosta.”
WWF karsi ilmastopahikset sijoitusvalikoimastaan
Myös WWF on omissa sijoituksissaan noudattanut vastuullisen sijoittamisen politiikkaa erityisesti poissulkemalla epäsopiviksi katsomiaan yhtiöitä sijoitusvalikoimasta.
”Meillä on nollatoleranssi esimerkiksi kivihiilen, maakaasun, öljyn ja ydinvoiman suhteen”, sanoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder.
Poissulkemisen lisäksi WWF:llä on suoria sijoituksia yhtiöihin, jotka yrittävät toiminnallaan hillitä ilmastonmuutosta. ”Meiltä löytyy salkusta esimerkiksi green bondeja sekä tiettyjä puhtaan energian tuottajia, kuten tuulivoimaa”, Liisa Rohweder sanoo.
Green Bond on sijoitusinstrumentti, jonka avulla sijoittajat rahoittavat ympäristöystävällisiä tai muita kestävän kehityksen kohteita.
”Rahoitussektoriin vaikuttaminen on hyvin tärkeä tavoitteemme. Mikäli finanssialaa saadaan vetämään sijoituksia pois fossiilisista polttoaineista, alkaa tapahtua nopeasti. Olemme työssämme Suomessa huomanneet, että muutos on jo kovaa vauhtia käynnissä”, sanoo Liisa Rohweder.
”Runsas viisi vuotta sitten oli vielä vaikeaa löytää sijoituskohteita, jotka ovat linjassa periaatteidemme kanssa. Nyt tilanne on jo aivan toinen. Aktiivinen keskustelu ja asioiden edistäminen yhteistyössä eri yritysten kanssa on jo tuottanut hedelmää.”
Teksti: Anne Brax
Kuvitus: Katri Virtalaakso