Varainhankinta on WWF:n suojelutyön elinehto – näin yhdestä eurosta saadaan kolme

”Kysymys siitä, meneekö tuki varmasti perille, on ymmärrettävä. Se vaatii ja myös innostaa meitä viestimään yhä enemmän ja paremmin työstämme, sen haasteista sekä tietysti saavutuksista”, yksityisvarainhankinnan johtaja Tarja Hakala toteaa.

WWF:n tukijat voivat luottaa siihen, että varat käytetään siihen tarkoitukseen, mihin ne on lahjoitettu: lajien ja elinympäristöjen suojelemiseen sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen ja ekologisen jalanjäljen pienentämiseen.

Läpinäkyvyyden lisäämiseksi WWF pyrkii kertomaan tukijoille mahdollisimman paljon konkreettisia esimerkkejä järjestön työstä niin Suomessa kuin maailmalla.

”Haluamme olla lahjoittajien luottamuksen arvoisia”, Hakala painottaa.

Luonnonsuojelu on kuitenkin pitkäjänteistä työtä, jossa ei ole pikavoittoja. Juuri siksi uskolliset kummit ovat korvaamattomia.

WWF Suomi on osa kansainvälistä WWF-verkostoa, jolla on toimintaa yli sadassa maassa, ja lähes puolet WWF Suomen suojelukuluista menee kansainväliseen työhön. Lahjoitukset kohdistetaan suojelustrategian mukaisesti niiden lajien ja elinympäristöjen suojeluun, jotka tarvitsevat eniten apua, sekä ekologisen jalanjäljen vähentämiseen muun muassa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Esimerkiksi suomalaisten Sademetsä-, Lumi- ja Lumileopardi-kummien varoja ohjataan kansainväliseen työhön, ja Saimaannorppa- ja Itämeri-kummien tukea käytetään kotimaassa. Suurin osa varoista tulee yleiskummeilta, jotka tukevat WWF:n työtä niin kotimaassa kuin maailmalla.

”Täytyy kuitenkin muistaa, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitseminen hyödyttää myös saimaannorppaa ja sademetsiä ja arktinen työ suomalaista luontoa ja lajeja. Jokaisella lajilla on oma tärkeä tehtävänsä luonnossa, ja siksi monimuotoisuuden säilyttäminen on työmme ytimessä”, Hakala lisää.

Tarvitsemme eri alojen ammattilaisia

Kansainvälisen WWF:n ohjeiden mukaan suojeluun on käytettävä vähintään 70 %, varainhankintaan enintään 20 % ja hallintoon enintään 10 % kunkin toimiston kokonaiskuluista. Viimeisen viiden vuoden aikana jokaisesta WWF Suomelle lahjoitetusta eurosta keskimäärin noin 80 senttiä on mennyt suoraan luonnon- ja ympäristönsuojelutyöhön sekä niistä viestimiseen.

”Suojelutyöstä viestiminen on yhtä tärkeää kuin varsinainen suojelutyö. Median avulla voimme paitsi lisätä tietoa, myös vaikuttaa asenteisiin ja vaatia päättäjiä toimimaan. Suurelle yleisölle viestimme verkkosivuillamme sekä perinteisen ja sosiaalisen median kautta ja omille tukijoillemme lisäksi WWF-lehdessä ja uutiskirjeissä”, Hakala selventää.

WWF Suomen tilinpäätös ja vuosikertomus ovat kaikille avoimia, ja varainkäyttöä valvovat WWF:n hallitus ja hallintoneuvosto, ulkopuoliset tilintarkastajat sekä kansainvälinen WWF. Rahankeräysluvan alaisten tuottojen käyttöä valvoo Poliisihallitus, jolle tehdään tilityksen yhteydessä selvitys varojen käytöstä. Julkishallinnon rahoittamia hankkeita valvovat myös muun muassa ulkoasiainministeriö, ja lisäksi WWF Suomi on järjestöjen hyvää hallintoa edustavan Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n jäsen.

”Näitä selvityksiä ja raportteja tekevät taloushallinnon ja varainhankinnan ammattilaiset mahdollistavat suojelutyön”, muistuttaa Hakala.

”Työssämme olennaisinta on vaikuttavuus. Kaikkia eri alueiden osaajiamme − niin taloudessa, hallinnossa, varainhankinnassa, viestinnässä kuin suojelussa − tarvitaan, jotta saamme yhdessä aikaan enemmän.”

Yhdestä eurosta kolme

Suojelukulujen jälkeen jäävän noin 20 senttiä WWF käyttää uusien varojen hankkimiseen, hallintoon ja raportointiin. Nämä kulut ovat välttämättömiä, jotta luonnonsuojelu voi jatkua. Panostus kannattaa, sillä jokainen varainhankintaan käytetty euro tuottaa suojelutyöhön takaisin noin kolme euroa.

”Varainhankinta ja markkinointi nähdään usein ylimääräisinä kuluina, vaikka ne ovat välttämättömiä investointeja. Niihin investoidut eurot lisäävät varainhankinnan tuottoja tulevina vuosina, jolloin luonto ja ympäristö hyötyvät lisää”, Hakala muistuttaa.

”Etenkin sosiaalisessa mediassa moni kommentoi, että haluaisi tukensa menevän pelkästään suojeluun eli niin sanotusti sataprosenttisesti perille eikä esimerkiksi markkinointi- ja hallinnointikuluihin. Toimintamme vaikuttavuus ei kuitenkaan lisäänny ilman uusien varojen hankintaa ja kasvua”, hän lisää.

Myös avoin ja läpinäkyvä kirjanpito, tilinpäätös, tilintarkastus, luotettava tukijarekisteri, toimiva nettisivusto ja turvalliset tietoyhteydet maksavat.

”Kollegani joskus vertasi varainhankintaa sydämeksi, joka pumppaa verta kentällä työskentelevien asiantuntijoiden, käsien ja jalkojen, työhön. Sydän on kaiken toiminnan elinehto. Pidän siitä vertauksesta.”