Katseet kohti luonnon huippukokousta – Tavoitteena luontokadon pysäyttäminen

Mitä YK:n biodiversiteettikokouksen ensimmäisessä osassa tapahtuu?

Kokouksessa neuvotellaan uusista kansainvälisistä luonnon monimuotoisuustavoitteista vuoteen 2030. Lopputuloksena on toivottavasti uusi YK:n biodiversiteettisopimus eli Pariisin ilmastosopimuksen kaltainen sitova sopimus luonnon monimuotoisuudesta. Neuvotteluihin osallistuvat ne maat, jotka allekirjoittivat edellisen YK:n biodiversiteettisopimuksen vuonna 2010. Lisäksi kokousta seuraa tarkkailijan roolissa kansalaisjärjestöjä, erilaisia organisaatioita sekä maita, jotka eivät allekirjoittaneet edellistä sopimusta. Suomi vaikuttaa kokouksessa osana EU:ta.

Miksi sopimus uusitaan juuri nyt?

Uusia monimuotoisuustavoitteita valmistellaan nyt, sillä edelliset oli tehty vuoteen 2020 asti. Koronapandemia siirsi kokousta kahdesti, ja nytkin se pidetään kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa pyritään saamaan uusi sopimus sellaiseen muotoon, että osapuolet voisivat alustavasti ilmaista halunsa sitoutua siihen. Toisessa vaiheessa 25.4.–8.5.2022 päästään toivottavasti allekirjoittamaan lopullinen sopimus.

Miten WWF vaikuttaa neuvotteluihin?

WWF:n kansainvälinen tiimi seuraa kokouksen kaikkia vaiheita tiiviisti. Osallistuin itse keväällä ja alkusyksystä kokouksen valmisteleviin etäneuvotteluihin Suomen valtuuskunnan mukana. On ainutlaatuista, että kansalaisjärjestöjen edustajat pääsevät näihin neuvotteluihin tasavertaisina valtion virkamiesten kanssa. Saamme osallistua Suomen kantojen valmisteluun, ja näkökulmiamme kuunnellaan. Teemme toki poliittista vaikuttamistyötä myös virallisten neuvottelujen ulkopuolella eli keskustelemme ympäristöministeriön, ulkoministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön virkamiesten ja muiden tahojen kanssa.

Millaista monimuotoisuussopimusta WWF vaatii?

WWF korostaa, että uudella sopimuksella on kiire ja että sen tulee olla tarpeeksi kattava. Ei riitä, että luonnon köyhtyminen pysäytetään, vaan luonto täytyy myös saada elpymään. Tämä vaatii ylikulutuksen purkamista sekä muutosta ruuantuotantoon eli maatalouden ja kalastuksen järjestelmiin, jotka vievät valtavasti alaa luonnolta. WWF vaatii, että sopimuksessa sitoudutaan puolittamaan kulutuksen ja tuotannon jalanjälki vuoteen 2030 mennessä. Globaali oikeudenmukaisuus on myös iso kysymys: Suomen kaltaisten rikkaiden maiden täytyy tukea kehittyviä maita sopimuksen toimeenpanossa. Koko yhteiskunnan, myös yksityis- ja finanssisektorin, täytyy osallistua sopimuksen toteuttamiseen.

Myös YK:n ilmastokokous siirtyi pandemian vuoksi ja järjestetään marraskuussa Glasgow’ssa. Millainen yhteys ilmastonmuutoksella ja luonnon köyhtymisellä on?

Luonnon ja ilmaston kriisit nivoutuvat yhteen niin tiiviisti, että toista ei voi ratkaista ilman toista. Ilmastonmuutos kiihdyttää luontokatoa, kun taas elinvoimainen luonto auttaisi ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen hillinnässä. Siksi molemmissa YK-kokouksissa täytyy edistää luontopohjaisia ratkaisuja. Ne ovat keinoja, jotka vastaavat ilmastokriisiin, elvyttävät luontoa ja tukevat inhimillistä kehitystä. Yksi esimerkki on metsittäminen, sillä metsät ovat sekä hiilinieluja että tärkeitä elinympäristöjä, ja kestävä metsätalous myös luo elinkeinoja.