Ilmasto nousi WWF:n toiminnan keskiöön 2000-luvulla: ”Haaste on suuri ja tehtävää riittää”
WWF Suomen ensimmäisinä vuosikymmeninä järjestön toiminnan ytimessä oli lajien ja niiden elinympäristöjen suojelu. 2000-luvulla ne saivat rinnalleen työn ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi.
Ilmastonmuutokselle omistetussa Pandan polku -lehden vuoden 2000 talvinumerossa WWF:n silloinen viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist kuvaili ilmastonmuutoksen vaikutuksia osuvasti:
”Ilmaston lämpeneminen eli ilmastonmuutos saa suomalaiset helposti ajattelemaan pidempää uimapukukautta. Todellisuudessa ilmaston lämpeneminen uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja johtaa monien lajien sukupuuttoon. Se aiheuttaa myös tulvia, kuivuutta ja myrskyjä sekä vaikeuttaa ihmisten elämää eri puolilla maapalloa.”
Ilmastonmuutoksen mekanismeja alettiin ymmärtää 1960-luvulla, ja 1970–1980-lukujen taitteessa tunnistettiin riskit kuivuneesta ja metsäpalojen riivaamasta maailmasta. Tieteelliset tutkimukset vahvistivat skenaarion todeksi viimeistään, kun hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) ensimmäinen arviointiraportti ilmestyi vuonna 1988.
Vielä tuolloin WWF Suomi ei kuitenkaan tehnyt aktiivisesti töitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
”WWF:n taival Suomessa voidaan jakaa kolmeen pääjaksoon. 1970-luvun alusta 1990-luvun taitteeseen luonnon monimuotoisuuden puolustaminen tarkoitti pääasiassa lajien ja niiden elinympäristöjen suojelua”, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo.
WWF:n ensimmäisenä toimenpiteenä olikin perustaa työryhmiä tutkimaan ja suojelemaan eläinlajeja. Tuloksena on ollut monen lajin, kuten metsäpeuran, merikotkan ja saimaannorpan, kantojen vahvistuminen.
”Toisessa vaiheessa, erityisesti 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella, WWF:n huomion kohteena olivat luontokokonaisuudet, esimerkiksi meret ja metsät, sillä lajien suojelun katsottiin edellyttävän myös laajempien ekosysteemien pelastamista”, Rohweder sanoo.
”Kolmannessa vaiheessa, 2000-luvun taitteesta lähtien, WWF:n toiminnan keskiöön nousi entistä vahvemmin ihmisten ekologisen jalanjäljen pienentäminen ja ilmastonmuutoksen torjunta.”
(juttu jatkuu kuvien jälkeen)
Liisa Rohweder WWF:n järjestämässä vaalitentissä.
WWF:n oikeudellinen neuvonantaja Raija-Leena Ojanen Fortumin pääkonttorilla Keilaniemessä.
Näytä voimasi -avajaistapahtuma.
WWF:n tavoite on ollut koko järjestön olemassaolon ajan luonnon monimuotoisuuden suojelu. Rohwederin mukaan nykyisin ymmärretään, että luonnon köyhtyminen ja ilmastonmuutos liittyvät vahvasti toisiinsa: ilmastonmuutos pahentaa luonnon ahdinkoa ja luonnon hävittäminen lämmittää ilmastoa.
Globaalien ympäristöongelmien ratkaiseminen on edellyttänyt myös muutoksia WWF:n toimintatapoihin.
”Vaikka teemme edelleen myös konkreettista luonnonsuojelutyötä kentällä, WWF on muuttunut yhä enemmän vaikuttamisorganisaatioksi. Teemme jatkuvasti töitä muutoksen aikaansaamiseksi niin lainsäädännössä, yritysten toimintatavoissa kuin yksittäisten kuluttajien arjen valinnoissa. Olemme edistäneet monin tavoin muun muassa kasvipainotteista ruokavaliota sekä fossiilisten polttoaineiden korvaamista uusiutuvilla energiamuodoilla”, Rohweder sanoo.
”Vaikka toimintamme on muuttunut vuosikymmenten varrella, mukana on ollut pysyviä elementtejä. Olemme aina perustaneet työmme tutkittuun tietoon ja olleet valmiita tekemään yhteistyötä lukuisten eri tahojen kanssa”, Rohweder jatkaa.
Rohweder muistuttaa, että tilanne on kriittinen luonnon köyhtyessä hälyttävää vauhtia.
”Ainoa vaihtoehto on muuttaa kehityksen suunta nopeasti siten, että emme elä enää yli maapallon kantokyvyn. Haaste on suuri ja tehtävää riittää 50-vuotiaalle WWF Suomelle, mutta toivoa on.”
-
Esimerkkejä WWF Suomen ilmastoon ja ekologiseen jalanjälkeen liittyvistä kampanjoista ja vaikuttamistyöstä:
1998: WWF:n Green Office -ympäristöjärjestelmän, eli luontoa säästävän toimiston, pilottivaihe julkistetaan.
1998: WWF alkaa julkaista kahden vuoden välein Living Planet -raportteja, joissa kuvataan maapallon luonnon monimuotoisuuden muutoksia sekä sitä, miten ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja.
2006: Ylikulutuspäivä kehitetään havainnollistamaan päivämäärää, jona maapallon uusiutuvat luonnonvarat on kulutettu kalenterivuoden ajalta loppuun.
2006: Kuluttajan kalaoppaan julkaisu on päänavaus WWF:n kuluttajiin kohdistuvassa vaikuttamisessa.
2006: WWF julkaisee Virtaa tulevaisuuteen -raportin.
2009: WWF järjestää Earth Hourin ensimmäistä kertaa Suomessa.
2011: Eduskuntavaalien alla WWF vaatii yhdessä kuuden muun ympäristöjärjestön kanssa huomattavia uudistuksia Suomen ympäristöpolitiikkaan. Järjestöjen vaatimuslistan kärjessä on sitova ilmastolaki.
2013: Näytä voimasi -energiakampanja haastaa kaikki Suomen kunnat, muut julkiset toimijat ja yritykset investoimaan uuteen tuuli- tai aurinkoenergiaan. WWF Nuoret kerää vetoomukseen yli 22 000 allekirjoitusta.
2015: Eduskuntavaalien alla WWF ajaa muun muassa ilmastotavoitteiden kirjaamista hallitusohjelmaan muiden järjestöjen kanssa.
2019: Eduskuntavaalien alla WWF osallistuu Korvaamaton-ilmastokampanjaan. Ilmasto nousee vahvaksi vaaliteemaksi, ja monet WWF:n ympäristötavoitteista otetaan hallitusohjelmaan.
2021: WWF julkaisee ruokakurssin ja toteuttaa ensimmäistä kertaa laajan kuluttajille suunnatun ruokakampanjan osana kansainvälistä Eat4Change-hanketta.
(juttu jatkuu kuvien jälkeen)
Earth Hourista on tullut jokavuotinen ilmastonmuutoksen ja luontokadon vastainen tapahtuma.
Earth Hour -tapahtuma Vallilassa vuonna 2017.
Illallinen kynttilänvalossa.
Earth Hour sammutti valot vuonna 2009
Lauantaina 28.3.2009 valot sammuivat tunniksi Helsingin Tuomiokirkossa, Kemin Lumilinnassa ja Tampereen keskustorilla. WWF:n järjestämällä tapahtumalla pyrittiin kiinnittämään huomiota ilmastonmuutokseen, ja siihen osallistui kaikkiaan 104 kuntaa ja kaupunkia, satoja yrityksiä ja lukemattomia kotitalouksia. Maailmanlaajuisesti valojen sammuttamistempauksessa oli mukana yli 4 000 kaupunkia kaikkiaan 88 eri maassa. Tapahtuman tavoitteena oli lähettää päättäjille viesti tiukempien kasvihuonekaasupäästörajojen puolesta ennen saman vuoden joulukuussa järjestettyä Kööpenhaminan ilmastokokousta.
Kansainvälinen WWF-verkosto oli aloittanut Earth Hour -tapahtuman vuonna 2007 Australia Sydneyssä, ja vuonna 2009 se levisi ympäri maailmaa. Tästä lähtien tapahtumaan osallistuvien määrä on ollut suuri niin Suomessa kuin maailmalla. Parhaimpina vuosina yli puolentoista miljoonan suomalaisen on arvioitu osallistuneen Earth Houriin.
Earth Hourista on tullut jokavuotinen ilmastonmuutoksen ja luontokadon vastainen tapahtuma. Vuodesta 2011 WWF on siivittänyt tapahtumaa aiheeseen sopivalla teemalla. Ensimmäisenä teemana oli ”Tunti ei riitä”, ja sen avulla pyrittiin kannustamaan ihmisiä tekemään kampanjan verkkosivuilla ilmastolupauksia. Seuraavana vuonna teemana oli ”Tunnista teko”, jonka yhteydessä esiteltiin WWF:n teettämän selvityksen perusteella yhdeksän tavalliselle ihmiselle soveltuvaa ilmastotekoa.
2010-luvun jälkimäisellä puoliskolla Earth Hourin teema oli useana vuonna ruuan tuotannon vaikutus ilmastoon. Päivää markkinoitiin nimellä ”Maailman suurin kynttiläillallinen”, ja ideana oli nauttia ilmastoystävällisestä ruuasta turhat valot ja sosiaalinen media sammutettuina.
Earth Hour -tapahtuma on muuttunut yhä selvemmin yhdeksi tärkeäksi tavaksi nostaa ilmastonmuutoksen ja luontokadon kohtalonyhteys esiin sekä kertoa niistä keinoista, joilla kukin voi omalla toiminnallaan suojella ympäristöä.
Auta Ilmasto-kummina
Kummina tuet poliittista vaikuttamistyötämme sekä ilmastonmuutoksesta kärsivien lajien ja elinympäristöjen suojelua koko kansainvälisen verkostomme voimin. Nyt on kiire toimia yhdessä!