Jo 50 vuotta luonnonsuojelua – onnistumiset osoittavat, että luonnonsuojelulla on merkitystä
Viidessä vuosikymmenessä olemme saaneet aikaan merkittäviä tuloksia Suomessa ja maailmalla. Esittelemme tässä niistä muutaman. Kiitos sekä menneistä että tulevista saavutuksista kuuluu tukijoillemme.
Historiallinen naalipesue ikuistettiin kuvaan Tunturi-Lapissa. Pesueeseen syntyi tiettävästi kolme poikasta.
Pitkäjänteinen naalinsuojelu kantoi hedelmää
Naalinsuojelussa saatiin tänä vuonna merkittäviä uutisia, kun Suomessa varmistui naalin onnistunut pesintä yli 25 vuoden tauon jälkeen. Enontekiön tunturialueella syntyi kesällä kolme poikasta, jotka tallentuivat hyvin etäältä otettuun kuvaan.
Naali on Suomessa äärimmäisen uhanalainen ja sen paluu on pitkäjänteisen suojelutyön tulosta. WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen pitää uutista nyt syntyneistä naalinpoikasista uransa merkittävimpänä.
”On ainutlaatuista, että Suomen pesimälajistosta vuosikymmeniksi hävinnyt laji palaa takaisin”, Tolvanen sanoo.
”Toisaalta on myös yllättävää, että se palaa tällaisina aikoina, kun ilmastonmuutos etenee pohjoisilla alueilla jopa nopeammin kuin on luultu. Ilmaston lämpeneminen ja sen seuraukset ovat pitkällä aikavälillä naalin suurin uhka.”
Jotta pesintä ei jäisi tämän vuosituhannen ainoaksi ja kanta elpyisi, naali tarvitsee ainakin toistaiseksi jatkuvaa apua ja suojelua. Yksi tärkeimmistä suojelutoimista ovat naalin esiintymisalueille ja vanhojen pesäpaikkojen läheisyyteen vietävät ruokinta-automaatit. Automaateista saatava lisäruoka tukee poikasten selviämistä ensimmäisestä talvesta ja auttaa aikuisia naaleja pysyttelemään parhailla reviireillä heikkojen myyrävuosien yli.
Metsähallitus ja WWF ovat toimittaneet ruokinta-automaatteja naaleille Suomen Lappiin vuodesta 2015 alkaen, ja tällä hetkellä niitä on maastossa 28 kappaletta.
Toinen merkittävä suojelutoimi on ketun metsästäminen naalin alueilla. Naalia suurempi kettu syö samanlaista ravintoa kuin naali, eikä naalilla ole asiaa ketun valtaamille pesäpaikoille.
Metsähallitus koordinoi ketun poispyyntiä tunturialueella naalin suojelemiseksi.
Pitkällä aikavälillä naalin pahin uhka on ilmastonmuutos ja sen seuraukset. Naali, kuten muutkin arktiset lajit, on erikoistunut kylmään. Se on sopeutunut tunturipaljakan karuihin olosuhteisiin ja joutuu vetäytymään yhä pohjoisemmas ja ylemmäs tuntureille, kun eteläiset lajit, kuten kettu, levittäytyvät alueelle. Kun Pohjoinen jäämeri tai tunturin huippu tulevat vastaan, naalillakaan ei ole enää suuntaa, minne paeta.
Ilmastonmuutoksen hillintä on paras keino auttaa naalia. Sitä hillitään muun muassa luonnonvarojen kestävällä käytöllä, uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotolla sekä huolehtimalla hiilinieluista, kuten metsistä.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Saimaannorppakanta on tätä nykyä arviolta 430 yksilöä.
Olemme avittaneet saimaannorppakannan kasvuun
Aloitimme saimaannorpan suojelun vuonna 1979, jolloin Saimaassa ui arviolta hieman yli 100 norppaa. Norppaa suojeli perustamamme saimaanhyljetyöryhmä, joka alkoi neuvotella vapaaehtoisista verkkokalastusrajoituksista norppien lisääntymisalueilla. Ensimmäiset sopimukset verkkokalastusrajoituksista solmittiin vuonna 1982, ja maksoimme kalastajille korvauksia. Seuraavina vuosina yhä useampi kalastuskunta saatiin sopimusten piiriin, ja kalastusrajoitusalueiden pinta-ala kasvoi vähitellen.
Työmme saimaannorpan suojelemiseksi on ollut monipuolista. Olemme julistaneet yhdessä paikallisten kanssa saimaannorpalle pesimärauhan vuodesta 1993 lähtien. Lisäksi olemme tukeneet tutkimusta: 2010-luvun alussa rahoitimme Itä-Suomen yliopiston kolmivuotista hanketta, jossa selvitettiin niin sanottujen apukinosten rakentamista sellaisina talvina, kun norpalle ei muodostuisi luonnostaan pesäkinoksia. Viime vuosina apukinokset ovat osoittaneet toimivuutensa, ja olemme vastanneet niiden tekemisestä eteläisellä Saimaalla. Norppakanta on kasvanut tasaisesti, ja tällä hetkellä kannan kooksi arvioidaan noin 430 yksilöä.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
WWF:läiset virtavesitalkoissa Vihtijoella vuonna 2018.
Olemme avanneet vaelluskaloille yli 1000 kilometriä uusia elinalueita
Olemme tehneet pitkään töitä uhanalaisten vaelluskalojen, kuten lohen ja taimenen, suojelemiseksi, mutta löimme työssä uuden vaihteen silmään vuonna 2017. Tuolloin aloitimme K-ryhmän kanssa yhteistyön vaelluskalojen pelastamiseksi. Kartoitimme hankkeessa kalojen kutuvaelluksen tiellä olevia esteitä ja avasimme niitä yhteistyössä maanomistajien, paikallisten K-kauppiaiden ja vapaaehtoisten kanssa. Saimme hankkeelle laajaa huomiota ”Kuteminen kuuluu kaikille” -mediakampanjalla. Jatkamme työtä vuonna 2022 käynnistyneessä kolmivuotisessa Metsäpurojen puolesta -hankkeessa Stora Enson ja Tornatorin kanssa.
Kaiken kaikkiaan olemme poistaneet tai ohittaneet 45 kalojen kutuvaelluksen tiellä olevaa estettä tai patoa ja avanneet näin ollen yli 1000 kilometriä uusia elinalueita vaelluskaloille. Olemme kunnostaneet vaelluskaloille useita satoja kutusoraikkoja lisääntymisalueiksi. Lisäksi olemme vaikuttaneet päätöksentekoon ja edistäneet isompien patojen purkamista esimerkiksi Hiitolanjoella, Tainionvirran Virtaankoskella, Savonrannan Vuokalankoskella ja Äänekosken Mämmenkoskella.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
WWF:n työllä on vähennetty merkittävästi muun muassa sarvikuonojen salametsästystä yhdessä paikallisten ja viranomaisten kanssa.
Olemme kitkeneet salametsästystä
Olemme vuosien ajan työskennelleet niin salametsästyksen kuin uhanalaisten lajien laittoman kaupan kitkemiseksi. Eläinten lisäksi olemme olleet ehkäisemässä uhanalaisten kasvien, erityisesti puiden, laitonta kauppaa. Olemme järjestäneet ongelmien ratkaisemiseksi lukuisia tietoa lisääviä kampanjoita, vaatineet hallituksilta tiukempia toimia, kouluttaneet salametsästyksen vastaisia partioita ja kehittäneet paikallisten kanssa salametsästykselle ja laittomalle puukaupalle vaihtoehtoisia elinkeinoja, kuten luontomatkailua.
Työstämme merkittävä osa tapahtuu yhteistyössä viranomaisten kanssa, sillä he valvovat ja säätelevät esimerkiksi villieläinkauppaa. Esimerkiksi Itä-Afrikassa olemme tukeneet valtioita puukauppaa sääntelevän Sansibarin-sopimuksen synnyssä ja toimeenpanossa. Nepalissa puolestaan olemme auttaneet vähentämään sarvikuonojen salametsästystä merkittävästi niin paikallisten asukkaiden kuin viranomaisten kanssa.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Nepalissa elää tällä hetkellä 355 luonnonvaraista tiikeriä. Maa ylitti kirkkaasti tavoitteen kaksinkertaistaa tiikerien määrä verrattuna vuoteen 2010. Tiikeri on edelleen erittäin uhanalainen laji.
Olemme auttaneet tiikerikantaa kasvuun viime vuosina
Vaikka tiikereitä on jäljellä enää murto-osa verrattuna 1900-luvun alun tilanteeseen, viime vuosina tiikerien määrästä on saatu hyviä uutisia. Vuonna 2010 kolmetoista tiikerivaltiota otti yhteiseksi tavoitteekseen tiikerikannan kaksinkertaistamisen vuoteen 2022 mennessä.
Olemme tukeneet TX2-nimellä tunnettua operaatiota muun muassa Nepalissa, missä tavoite kaksinkertaistaa tiikerien määrä ylitettiin kirkkaasti. Olemme tehneet suojelutyötä yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa ja samalla kehittäneet myös paikallisia elinkeinoja, kuten luontomatkailua. Kokonaisuudessaan tiikerikanta on vahvistunut, mutta vielä ei ole varmaa, onnistutaanko koko kanta tuplaamaan.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Juhlavuotensa kunniaksi WWF rakennutti pandan pään muotoisen kosteikon, joka ehkäisee Itämeren rehevöitymistä ja auttaa hillitsemään ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Katso video kosteikon rakentamisesta täältä.
Olemme perustaneet yli 50 kosteikkoa vähentämään Itämeren rehevöitymistä
Kosteikoilla on suuri merkitys Itämeren ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen ehkäisemisessä. Vesistöjen varteen perustettavat kosteikot parantavat vesien tilaa keräämällä ravinteita itseensä ja estämällä niiden pääsyä sisävesiin ja edelleen Itämereen, minkä lisäksi ne torjuvat tulvia ja tarjoavat monille eläin- ja kasvilajeille arvokkaan elinympäristön.
Kosteikkojen merkitys korostuu tulevaisuudessa, sillä ilmastonmuutos lisää sademääriä, mikä puolestaan kasvattaa vesistöihin valuvien ravinteiden määrää. Rakensimme ensimmäisen kosteikon Särkisaloon vuonna 2008, minkä jälkeen kosteikoita on perustettu useissa vetämissämme hankkeissa kaiken kaikkiaan yli 50.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
WWF tarjoaa useiden kurssien ohella vuosittain koulutusta öljyyntyneiden eläinten käsittelyyn ja hoitoon.
Kokosimme vapaaehtoisjoukot auttamaan öljykatastrofin tapahtuessa
Öljyvahingot uhkaavat Itämerta ja myös esimerkiksi Saimaan vesistöä. Kun öljyvahinko tapahtuu, haluamme toimia nopeasti viranomaisten apuna. Silloin paikalle hälytetään vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot. Perustimme öljyntorjuntajoukot vuonna 2003. Ne olivat silloin ainoat laatuaan koko maailmassa.
Nyt öljyntorjuntajoukkoihin kuuluu jo lähes 10 000 suomalaista. Tosipaikan tullen joukot auttavat öljyn siivoamisessa rannoilta ja öljyyntyneiden eläinten hoidossa. Öljyntorjuntajoukkomme ovat auttaneet esimerkiksi Raahessa vuonna 2014 sattuneen öljyvuodon vahinkojen torjumisessa.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
WWF Suomi tukee elinympäristöjen suojelua ja paikallisten ihmisten toimeentuloa muun muassa Nepalissa.
Olemme auttaneet luonnon lisäksi ihmisiä
Olemme vuosikymmenten ajan suojelleet luontoa ympäri maailmaa. Keskeinen periaatteemme on ottaa työhön mukaan paikalliset ihmiset – ja näin edistää luonnonsuojelun ja ilmastotekojen lisäksi muita YK:n kestävän kehityksen tavoitteita puhtaan veden saannista ihmisarvoiseen työhön. Kansainvälisen työmme ytimessä onkin lajien ja niiden elinympäristöjen suojelu, luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen.
Esimerkiksi vuosina 2018–2021 suojelimme ja saimme kestävän käytön piiriin yli kaksi miljoonaa hehtaaria metsää Itä-Afrikassa ja Aasiassa. Saavutuksen taustalla oli tiivis yhteistyö paikallisten kanssa: vahvistimme yhteisöjen metsänhoidon osaamista, kehitimme yhdessä luonnolle suotuisia elinkeinoja ja autoimme ottamaan käyttöön ilmastonmuutosta paremmin kestäviä viljelylajeja ja maanviljelytapoja. Tällä hetkellä tuemme elinympäristöjen suojelua ja paikallisten ihmisten toimeentuloa ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroilla niin Kaakkois-Aasiassa, Itä-Afrikassa kuin Amazonilla.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.