Suojelimme yli kaksi miljoonaa hehtaaria sademetsää ja muita tuoreita onnistumisia
Kansainvälisen työmme saavutukset viimeisen neljän vuoden ajalta (2018-2021) on julkaistu. Onnistuimme muun muassa suojelemaan merkittävän määrän sademetsää hankealueillamme. Myös Nepalin tiikereistä on saatu viime aikoina hyviä uutisia. Kotimaassa työ saimaannorppien sekä padonpurkujen eteen on tuottanut tulosta. Nämä ja monet muut ajankohtaiset onnistumiset eivät olisi mahdollisia ilman tukijoitamme ja pitkäjänteistä suojelutyötämme.
Suojelimme yli kaksi miljoonaa hehtaaria sademetsää
Vuosina 2018–2021 teimme kehitysyhteistyötä Himalajalla, Borneolla, Mekongin jokialueella ja Itä-Afrikassa, eli alueilla, missä metsien suojelu on ensiarvoisen tärkeää. Neljän vuoden aikana saimme hankealueilla suojelun ja kestävän käytön piiriin yli 2,5 miljoonaa hehtaaria metsää. Määrä ylitti selvästi työlle asetetun 1,1 miljoonan hehtaarin tavoitteen. Suurimman osan metsistä suojelimme Indonesian arvokkailla sademetsäalueilla Borneon saarella, jossa metsäkadon riski on maailman suurimpia.
Kehitysyhteistyöstämme hyötyi suoraan yli 165 000 ihmistä neljän vuoden aikana. Heidän joukkoonsa lukeutui monipuolisesti haavoittuvassa asemassa olevia, kuten naisia, lapsia, vammaisia ihmisiä ja alkuperäiskansoihin kuuluvia. Osallistava, ihmisoikeusperustainen luonnonsuojelutyö on työmme kulmakivi ympäri maailmaa.
Nepal tuplasi tiikerien määrän
Nepalissa elää tällä hetkellä 355 luonnonvaraista tiikeriä. Maa ylitti kirkkaasti tavoitteen kaksinkertaistaa tiikerien määrä verrattuna vuoteen 2010, jolloin tiikereitä arvioitiin olevan 121. Onnistumisen taustalla ovat tiikerin elinympäristöjen ja niitä yhdistävien metsäkäytävien suojelu sekä yhteistyö paikallisten yhteisöjen kanssa muun muassa laittoman villieläinkaupan kitkemiseksi. Meillä Suomessa on kunnia olla osa tätä menestystarinaa, sillä olemme tukeneet Nepalin työtä tiikerien suojelemiseksi jo parinkymmenen vuoden ajan ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin sekä kummien tuella.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Suomeen palkinto Euroopan parhaasta padonpurusta
Hiitolanjoessa elää Suomen viimeinen alkuperäinen ja luonnonvarainen järvilohikanta, Laatokan lohi. Viime vuoden suurimpiin saavutuksiimme kuului Hiitolanjoen Kangaskosken vesivoimapadon purku Laatokan lohen ja muiden virtavesilajien tieltä yhteistyössä muun muassa valtion, Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiön ja Rautjärven kunnan kanssa. Olemme hankkeessa mukana yhtenä suurimmista rahoittajista Lassi Leppisen säätiön lahjoituksen turvin. Dam Removal Europe valitsi keväällä hankkeen vuoden 2021 parhaaksi padonpuruksi koko Euroopassa. Jättiprojektissa puretaan kolme patoa, joista seuraavaa, Lahnasenkoskea, puretaan parhaillaan.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Erävoitto ankeriaalle
Äärimmäisen uhanalaisen ankeriaan määrät ovat nykyisin enää muutamia prosentteja siitä, mitä ne olivat vielä muutamia vuosikymmeniä sitten. Suomi siirtyi ankeriaan suojelussa maailmanluokan kärkijoukkoihin, kun valtioneuvosto päätti kesällä kieltää ankeriaan kalastuksen Suomessa kokonaan lukuun ottamatta heinäkuuta. Kiellon toimeenpaneva asetus astui voimaan elokuun alusta alkaen. Olemme ajaneet ankeriaan täysrauhoitusta jo yli 10 vuotta, ja nyt voimaan tullut asetus on tärkeä askel sitä kohti.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Saimaannorpille syntyi 92 kuuttia
Metsähallituksen johtamissa saimaannorppien pesätarkistuksissa löydettiin tänä vuonna 85 kuuttia, ja kokonaissyntyvyydeksi arvioitiin 92 poikasta. Vapaaehtoisten kolaamiin apukinoksiin syntyi 15 poikasta. Tämä on hyvä tulos ja pitkälti hyvälumisen talven ansiota. Osallistumme apukinosten tekemiseen ja pesälaskentoihin eteläisellä Saimaalla vuosittain. Viime keväänä vapaaehtoiset pesälaskijat kävivät tarkistamassa WWF:n vastuualueilla reilut neljäkymmentä pesää yhteensä 1130 kilometrin matkalta.
