Minne silakat katosivat?

Itämeren kalakannat ovat kriisissä. Itämeren eteläosien silakkakannan kohdennettu kalastus on keskeytetty jo aiemmin, mutta nyt myös Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden silakkakannat ovat taantuneet kriittisen tason alapuolelle. Lisäksi Pohjanlahden silakkakanta alitti tavoitetason ensimmäistä kertaa.

Silakkakantojen heikentymisen taustalla on monia syitä, joista keskeisimpiä ovat Itämeren ekosysteemissä ja ravintoverkoissa tapahtuneet muutokset. WWF:n suojeluasiantuntijan Matti Ovaskan mukaan ravintoketjun alkupään lajit kärsivät elinympäristönsä muutoksista eniten.

”Esimerkiksi kun meriveden lämpötila nousee, se vaikuttaa ravintoverkossa ensin planktoniin ja sitten planktonia syöviin lajeihin, kuten silakan kaltaisiin pieniin parvikaloihin. Ympäristön muutoksilla on voimakas vaikutus.”

Myös silakan kalastuksessa tapahtuneet muutokset ovat vauhdittaneet taantumaa: Vielä 1980- ja 90-luvuilla lähes puolet silakkasaaliista kalastettiin rysillä ja verkoilla rannikon läheisyydestä pääasiassa ihmisen ravinnoksi, mutta 2000-luvulle tultaessa silakan elintarvikekäyttö ja rannikkokalastuksen saalis romahtivat. Nykyisin lähes koko Suomen silakkasaalis kalastetaan trooleilla ja suurin osa kalasta päätyy rehuksi.

Euroopan komissio esitti elokuun lopussa silakan kohdennetun kalastuksen kieltoa Itämerellä. Ovaskan mukaan esitystä voitaisiin tukea vähentämällä kalastusta dramaattisesti, mutta mahdollisuus silakan kalastukselle ihmisravinnoksi olisi hyvä edelleen säilyttää. Lisäksi silakalle on turvattava suotuisat elinolosuhteet niiden lisääntymisen edistämiseksi.

Lohelle vuosi on ollut poikkeuksellinen. Lohien kutuvaellus Pohjanlahden jokiin paljasti, että jotain merkillistä on tapahtunut: lohta on havaittu rannikolla ja joissa merkittävästi vähemmän kuin aikaisemmin, eikä lohien katoamiselle ole tiedossa tarkkaa syytä.

”Odotettiin, että Tornionjokeen nousee tänä vuonna 80 000–100 000 lohta, mutta niitä nousikin vain 20 000. Merivaelluksen aikana kuolevuus on jostain syystä ollut merkittävästi voimakkaampaa kuin aikaisemmin, mikä on erittäin huolestuttavaa”, Ovaska kertoo.

Hänen mukaansa lohen kalastus tulisi ensi vuonna aloittaa vasta sitten, kun asetetut kutukantatavoitteet on saavutettu ja lohien riittävästä määrästä varmistuttu.

”Olemme viime vuosina menneet koko ajan parempaan suuntaan lohen suhteen, mutta tämän vuoden ennustamattomien tapahtumien vuoksi lohen tilanne on nyt niin huteralla pohjalla, ettei kalastusta pitäisi aloittaa ennen kuin varmistumme siitä, että lohta on oikeasti riittävän paljon.”