Oikeutta luonnolle
Miksi ympäristöoikeudenkäyntien määrä on kasvanut ja mitä vaikutusta niiden tuloksilla on luonnolle? WWF:n oikeudellinen neuvonantaja Raija-Leena Ojanen valottaa oikeusteitse tehtävän luonnonsuojelun saloja.
Ympäristöoikeudenkäyntien määrä on kasvanut viime vuosina. Miksi?
Tuomioistuimen tehtävä on olla lain noudattamisen perälauta. Oikeudenkäynnissä ratkaistaan, onko laillisesti sitovia sääntöjä rikottu, ja jos on, mitkä ovat seuraamukset. Ympäristö- ja ilmastoasioiden vieminen oikeuteen lisääntyy ympäristötietoisuuden kasvaessa, ja ympäristölainsäädännön tiukentuminen antaa vaatimuksille pohjaa. Toisaalta oikeudenkäyntien määrän kasvu osoittaa, että ilmastonmuutos ja luontokato etenevät nopeammin kuin lakipykälät päivittyvät. Siksi sitovaa juridista tulkintaa siitä, mihin lait nykytilanteessa velvoittavat, haetaan yhä useammin oikeusteitse.
Millainen rooli ympäristöjärjestöillä on oikeudenkäynneissä?
Yksityishenkilöillä ei useinkaan ole laillista valitusoikeutta, ellei heillä ole suoraa, konkreettista yhteyttä käsiteltävään tapaukseen, ja siksi järjestöt ovat tärkeässä osassa oikeudenkäyntiprosesseissa. Ympäristöjärjestöillä on myös vahvaa tietoa käsiteltävien asioiden taustoista sekä asiantuntemusta, joka mahdollistaa syy-seuraussuhteiden osoittamisen.
Miten WWF toimii oikeusteitse luonnon puolesta?
Pyrimme ensisijaisesti vaikuttamaan asioihin ennakoivasti ja yhteistyön kautta. Ajoittain kuitenkin ilmenee tapauksia, joissa tarvitaan järeämpiä toimia. Viime vuosina olemme osallistuneet tai panneet alulle useita oikeudenkäyntejä luonnon ja ilmaston tilan parantamiseksi. Tänä vuonna WWF esimerkiksi haastoi Norjan valtion oikeuteen syvänmeren kaivostoiminnan avaamisesta. Kesällä vetosimme YK:n Kansainväliseen tuomioistuimeen (ICJ), jotta se ottaisi huomioon luonnon kriittisen roolin valmistellessaan neuvoa-antavaa linjausta valtioiden velvollisuuksista ilmastokriisin hillitsemiseksi.
Ympäristö- ja ilmasto-oikeudenkäyntien määrän kasvu osoittaa, että ilmastonmuutos ja luontokato etenevät nopeammin kuin lakipykälät päivittyvät.
Ympäristö- ja ilmasto-oikeudenkäyntien määrän kasvu osoittaa, että ilmastonmuutos ja luontokato etenevät nopeammin kuin lakipykälät päivittyvät.
Voidaanko oikeusprosesseilla vaikuttaa pitkäaikaisesti?
Oikeusistuinten linjauksilla on hyvin vahva painoarvo, kun erilaisia luontoon ja ilmastoon vaikuttavia toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan. Esimerkiksi 2020-luvun alussa korkein hallinto-oikeus (KHO) käsitteli tapausta, jossa erittäin uhanalaisen ahman tappolupia oli myönnetty Lapissa Natura-alueelle, jonka yhtenä tarkoituksena oli ahman suojelu. KHO linjasi selkeästi, että ahman metsästys ilman Natura-arviointia oli laitonta. Tämä nosti huomattavasti kynnystä ahman metsästykseen oikeuttavien poikkeuslupien myöntämiselle. Siksi lajin tulevaisuuden Suomen Natura-alueilla pitäisi olla nyt turvatumpi.
Myös Kansainvälisen tuomioistuimen tuleva, neuvoa-antava ilmastopäätös voi parhaimmillaan saada aikaan todella ison muutoksen siinä, miten yhteiskunnissa kohdellaan, rahoitetaan ja toteutetaan ilmastoon vaikuttavia toimia.
Onko luonnolla nykyisin riittävä oikeusturva?
Lait säädetään eduskunnassa ja demokraattisessa yhteiskunnassa ne ovat aina kompromisseja. Siksi luonnon ja ilmaston kannalta parhaat ratkaisut voivat jäädä muiden intressien jalkoihin. Suomessa luonnonsuojelu- ja ilmastolakeja on uudistettu muutama vuosi sitten. Niissä on silti vielä kehittämisen varaa esimerkiksi uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelun osalta. Paljon voitaisiin saada aikaan jo olemassa olevien lakien puitteissa, jos niiden täytäntöönpanoon ja noudattamiseen satsattaisiin riittävästi. Työtämme lainsäädännön ja tarvittaessa myös oikeuskäsittelyjen parissa tullaan siis jatkossakin tarvitsemaan.
WWF:n oikeudellinen neuvonantaja Raija-Leena Ojanen.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.