Saariston siivouspäivät

Merieläimet, aallot ja mainingit – juuri muilla ei näille rannoille pitäisi olla asiaa. Silti WWF:n vapaaehtoiset löysivät Saaristomeren koskemattomimmasta kolkasta yli 750 kiloa roskaa.

Tiesitkö, että...

Voit myös kuunnella jutun. Klikkaa tästä.

Parikymmentä harmaahyljettä kurkistaa merestä, kun niille tutulla saarella kuuluu yhtäkkiä ihmisten ääniä. Oransseissa pelastautumispuvuissa rantaa kiertävät talkoolaiset ovat uusi ja erikoinen ilmestys kivikkoisella ulkoluodolla.

Ensivilkaisulla saari näyttää säästyneen roskalta. Sitten kallion railosta, kasvillisuuden seasta, pilkottaa turkoosi muovipullo. Kohta löytyy muoviputken pätkä, sitten styroksia ja lisää muovipulloja. On elokuun loppu, ja Saaristomeren kansallispuistossa on käynnissä ensimmäistä kertaa järjestettävä Metsähallituksen ja WWF:n roskatalkooleiri.

Täällä sijaitsevat saaret ja luodot ottavat ensimmäisinä vastaan sen, mitä Itämeri tuo tullessaan. Muoviroskat ja muu kelluva jäte kerääntyy jääkauden pieteetillä rakentamiin poukamiin, joissa on tarttumapinnaksi sopivaa kivikkoa ja kasvillisuutta. Talkoolaiset löytävät kenkiä, hehkulamppuja, köysiä, poijuja ja lattiamattoa, kaikkea mahdollista.

”Muoviroska on Itämeren hyvinvoinnille merkittävä haitta, jota on helppo vähentää muuttamalla käyttäytymistä. On toki tärkeää siivota, mutta vieläkin tärkeämpää on olla roskaamatta ja vähentää muovin käyttöä”, sanoo WWF:n meriasiantuntija Iiris Kokkonen.

Kertakäyttökulttuurin tuottamien roskien lisäksi ulkosaaristossa näkyy rannikkoalueita enemmän ulkomaisten alusten jätettä. Pakkausmerkinnöistä pystyy päättelemään, että ne eivät ole itsekseen ajelehtineet toiselta puolelta maapalloa kaukaiselle Itämerelle. Mukana on roskaa, joka on oletettavasti tarkoituksella heitetty aluksilta mereen.

”Vaikuttaisi siltä, että meriliikenteessä on paljon välinpitämättömyyttä, ja jätteitä dumpataan laittomasti mereen. Merenkulkua tulisi velvoittaa kierrättämään jätteensä asianmukaisesti”, Kokkonen jatkaa.

Roskaa huuhtoutuu tai ajautuu tuulen mukana rannoille jatkuvasti. Tämän huomaa saarilla, jotka Metsähallitus on siivonnut roskasta muutamia vuosia sitten. Uutta roskaa on tullut tilalle.

Talkoolaiset käyvät myös saarilla, joita ei ole siivottu koskaan aiemmin. Tällaisilla saarilla muovipussit ja köydet ovat saattaneet olla vuosikausia, ne varisevat käsissä pieniksi palasiksi. Pullot ja hehkulamput ovat löytäneet kivenlohkareiden parhaimmat piilopaikat ja ankkuroituneet niihin. Vaatii sinnikkyyttä ja tarkkuutta löytää roskat, saada ne ehjinä jätesäkkeihin ja säkit silokallioiden ja kivenmurikoiden yli veneeseen.

”On todella tyydyttävää saada roskat pois rannoilta. Jos nämä paikat unohdettaisiin ja tätä työtä ei tehtäisi, hiljalleen pala suomalaista luontoa katoaisi”, sanoo talkoisiin osallistuva Hanna-Mari Kuivalainen.

Kuivalainen on aiemmin osallistunut Metsähallituksen ja WWF:n talkooleireillä saaristoluonnon ennallistamiseen Uudenkaupungin edustalla Isokarilla ja Hangon Furuvikissa. Vaikka roskatalkooleiri järjestettiin ensimmäistä kertaa, on roskien kerääminen hänelle tuttua.

”Harrastan roskien keräämistä, ja olen ottanut välillä tuttuja lapsia mukaan. On ollut hienoa nähdä, kuinka nopeasti he omaksuvat, etteivät roskat kuuluu luontoon ja muistuttavat siitä myös kavereitaan.”

Ihmiskunta on lähettänyt saariin roskansa, mutta muuten merkkejä ihmisten vierailuista ei onneksi näy. On pulleita jäkäläkasvustoja ja tallomatonta sammalta, keppejä ei ole kerätty nuotiotarpeiksi. Alueella on voimassa liikkumisrajoitus, joka kieltää rantautumisen ilman erillistä lupaa. Rajoitus on yksi tapa suojella herkkää saaristoluontoa, ja vaikka se ei pidä roskaa poissa, muihin kutsumattomiin vieraisiin se tepsii.

Pienemmät luodot talkoolaisetkäyvät läpi parissakymmenessä minuutissa, isompaan menee noin tunti. Kun roskat on kerätty ja lajiteltu säkkeihin, matka jatkuu seuraavaan kohteeseen. Päivän päätteeksi roskasäkkejä pullottavat veneet kääntävät keulansa kohti suojaisampaa Sandholmin saarta. Siellä talkoolaiset pitävät tukikohtaansa.

Rannassa jätteet punnitaan, ja kolmen päivän jälkeen vaaka näyttää yli 750 kiloa. Suuri osa roskista on muovia, mutta mukana on myös metallia, lasia ja ongelmajätettä.

Ensimmäistä kertaa WWF:n ja Metsähallituksen leirille osallistuva Pirjo Pitkänen on tyytyväinen ryhmän saaliiseen.

”Tämä on niin hyödyllistä kuin olla ja voi. Muovipulloja oli kivenkoloissa aivan hirveä määrä. Täällä on tullut entistä tärkeämmäksi myös se, että muistaa nyt ottaa lenkkipolullekin mukaan muovipussin ja kerätä reitin varrelta roskat pois”, hän sanoo.

Talkoolaisten työ tältä erää saaristossa tehty, 23 luotoa ja saarta on puhdistettu roskasta. Tarkkaan merkityt jätesäkit jäävät odottamaan seuraavalla viikolla saapuvaa roskienkeruualusta.

Kuuntele juttu