Kiljuhanhien syysmuutto onnistui ja muita luonnonsuojelun onnistumisia

Äärimmäisen uhanalaiset kiljuhanhet pysähtyivät tänäkin syksynä lepäilemään Liminganlahdelle Oulun seudulle muuttomatkallaan kohti Kreikkaa. Tämä ja muut luonnonsuojelun onnistumiset eivät olisi mahdollisia ilman tukijoitamme ja pitkäjänteistä suojelutyötämme.

”Euroopan Amazon” suojeltiin

Kolme jokea, jotka virtaavat yhteensä 700 kilometriä Itävallan, Kroatian, Unkarin, Serbian ja Slovenian läpi, on julistettu Unescon biosfäärialueeksi eli kestävän kehityksen mallialueeksi. Tästä poikkeuksellisen monimuotoisesta ympäristöstä tulee Euroopan suurin suojeltu jokialue. Euroopan Amazoniksikin kutsutun alueen kokonaispinta-ala on noin miljoona hehtaaria. Alueella elää esimerkiksi äärimmäisen uhanalaisia sampia ja yli 250 000 muuttolintua vuodessa. Suojelu hyödyttää myös ihmisiä, jotka saavat alueelta muun muassa juomavetensä. Maailman ensimmäisen viiden valtion alueella sijaitsevan biosfäärialueen luominen on seurausta meidän ja kumppaneidemme monivuotisesta vaikuttamistyöstä.

Lisää kosteikoita läntiselle Uudellemaalle

Olemme rakennuttaneet kaksi kosteikkoa Hangon Täktomiin. Suoraan mereen laskevan uoman yhteyteen rakennettavat kosteikot pidättävät pelloilta ja metsästä tulevaa ravinne- ja kiintoainekuormaa. Kosteikkojen yhteenlaskettu pinta-ala on 2,3 hehtaaria, ja ne käsittelevät valumavesiä 150 hehtaarin alalta. Kosteikkojen merkitys korostuu tulevaisuudessa, sillä ilmastonmuutoksen myötä sateiden ja ravinne- ja kiintoainevalumien odotetaan lisääntyvän huomattavasti. Kosteikkojen rakentaminen lisää myös vesi- ja kahlaajalinnustolle soveltuvien elinympäristöjen määrää. Kosteikot toteutettiin osana johtamaamme RANKKU-hanketta.

Kosteikko Uudellamaalla.

Nepalissa pannoitettiin kaksi lumileopardia

Toukokuussa 2021 asiantuntijoiden tiimi pannoitti kaksi lumileopardia Nepalin vuoristossa yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa. Osallistuimme pannoitukseen ja tuimme sitä rahallisesti. Pannoittaminen auttaa suojelemaan uhanalaista lajia, jonka elämästä emme tiedä vielä läheskään kaikkea. Arka lumileopardi välttää kontaktia ihmiseen ja elää karuissa vuoristo-olosuhteissa, minkä vuoksi sen tutkiminen on vaikeaa. Seurantapantojen GPS-signaalia seuraamalla saadaan arvokasta tietoa lumileopardien reiteistä ja liikkumisesta. Pannoituksen yhteydessä lumileopardeille tehdään mittauksia, joista niin ikään saadaan tietoa lajin entistä tehokkampaa suojelua varten. Keski-Aasian ja Himalajan vuoristossa esiintyvän lumileopardin kannan koon arvioidaan olevan 4 000–6 600 yksilöä.

Jokidelfiinejä suojellaan äänikarkottimilla

Indonesiassa olemme saaneet lupaavia tuloksia äänikarkottimien käytöstä erittäin uhanalaisen iravadindelfiinin suojelussa. Kalaverkkoihin kiinnitetyt ja äänisignaalia tuottavat karkottimet varoittavat delfiinejä päätymästä liian lähelle verkkoja ja sotkeutumasta niihin kuolettavasti. Kokeilu on toteutettu Borneon saarella virtaavalla Mahakam-joella, jossa elää noin 80 iravadindelfiiniä. Verkkoihin sotkeutuminen on aiheuttanut joella jopa kaksi kolmasosaa iravadindelfiinien kuolemista viimeisen 25 vuoden aikana. Paikallisten kalastajien mukaan delfiinit pysyvät loitolla äänikarkottimilla varustetuista verkoista.

Iravadindelfiini

Kiljuhanhien syysmuutto sujui turvallisesti

Äärimmäisen uhanalaiset kiljuhanhet lepäilivät jälleen syys-lokakuussa muuttomatkallaan Liminganlahdella Oulun seudulla. Tämä oli noin 50 vuoden tauon jälkeen jo toinen peräkkäinen syksy, kun linnut lepäilivät samalla alueella. Lintuja havaittiin yhteensä kahdeksan. Pyysimme yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa metsästäjiä noudattamaan erityistä varovaisuutta, kun kiljuhanhet olivat paikalla. Kehotimme metsästysseuroja harkitsemaan omaehtoisia rajoituksia varsinkin hämärällä metsästämiseen. Metsästäjille perustettiin myös viestintäryhmä kiljuhanhien liikkeistä tiedottamiseen. Yhteistyö kannatti, sillä havaintojemme mukaan vesilintujen hämäräaikainen metsästys alueella väheni viime vuodesta.

Kiljuhanhet syömässä.

Auta WWF-kummina

Luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Ellemme toimi välittömästi, elinympäristöjen tuho, lajien sukupuuttoaalto ja ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat vaikeuttamaan kaikkea elämää maapallolla.

Lahjoita alk. 9 €/kk

Auta WWF-kummina

Luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Ellemme toimi välittömästi, elinympäristöjen tuho, lajien sukupuuttoaalto ja ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat vaikeuttamaan kaikkea elämää maapallolla.