Luonnonsuojelussa täytyy laittaa kirivaihde päälle
WWF Suomi on saavuttanut paljon 50-vuotisen historiansa aikana. Jotta luontokadon pysäyttämisessä onnistutaan, seuraavan 10 vuoden aikana luonnonsuojelussa täytyy kuitenkin saavuttaa enemmän kuin edellisten viiden vuosikymmenen aikana yhteensä.
Luonnonsuojelu on kestävyyslaji. Merikotkaa ei pelastettu sukupuutolta silmänräpäyksessä, ja saimaannorpan suojelemiseksi WWF on tehnyt töitä jo yli 40 vuoden ajan.
Mutta kuten kaikissa kestävyyslajeissa, myös luonnonsuojelussa on välillä oltava ripeä. WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkosen mielestä luonnon tilanne on juuri nyt niin huolestuttava, että tahtia on kiristettävä entisestään.
”Lokakuussa julkaisemamme Living Planet -raportti oli karu muistutus: selkärankaisten villieläinten populaatioita kuvaava indeksi on pienentynyt keskimäärin 69 prosenttia viimeisten vuosikymmenten aikana. Samaa sanomaa julistavat myös muut mittarit. Esimerkiksi hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES arvioi, että sukupuutto uhkaa jopa yli miljoonaa lajia. Luontokato etenee äärimmäisen hälyttävää vauhtia”, Luukkonen sanoo.
”Toimenpiteitä tarvitaan laajalla rintamalla, mikä vaatii päättäjien, yrityspäättäjien ja tavallisten kansalaisten lähtemistä mukaan.”
”Toimenpiteitä tarvitaan laajalla rintamalla, mikä vaatii päättäjien, yrityspäättäjien ja tavallisten kansalaisten lähtemistä mukaan.”
Luukkosen mukaan seuraavan 10 vuoden aikana on tapahduttava paljon, jotta luontokato voidaan pysäyttää. Kaikista tärkeintä olisi suojella maapallon arvokkaimmat luontoalueet. Yhteensä suojelun piiriin tulisi saada maailmanlaajuisesti 30 prosenttia maa- ja vesialueista. Samanaikaisesti tulee ennallistaa jo heikentyneitä luontokohteita.
”Poliittisilta päättäjiltä vaaditaan nyt joulukuussa järjestettävässä YK:n luontokokouksessa päätöksiä sitovasta 30 prosentin suojelutavoitteesta. EU:n tasolla tuo päätös on jo tehty ja se sitoo myös Suomea, mutta toimeenpanossa on vielä tekemistä. Suomessa erityisen tärkeää olisi myös valtion omistamien vanhojen metsien suojelu.”
-
Politiikot – mitä vaaditaan ja mitä WWF tekee?
”Vaikutamme politiikkaan Suomessa, EU-tasolla ja kansainvälisesti. Maailmanlaajuisesti YK:n ilmasto- ja luontokokoukset ovat tärkeitä vaikuttamisen paikkoja. Nyt joulukuussa Kanadan Montrealissa järjestetään YK:n luonto- eli biodiversiteettikokous. Ohjelmajohtajamme Anne Tarvainen osallistuu kokoukseen osana Suomen virallista valtuuskuntaa ja on siten vaikuttamassa sitovan sopimuksen aikaansaamiseksi, joka auttaisi pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. EU:n lainsäädäntö puolestaan vaikuttaa lähes kaikkeen Suomenkin lainsäädäntöön. Siksi WWF:n on tärkeä toimia, kun ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevia direktiivejä laaditaan tai uudistetaan. Tällä hetkellä vaikutamme muun muassa lainsäädäntöön, joka toteutuessaan estäisi metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden pääsyn EU-markkinoille ja lainsäädäntöön, joka velvoittaisi EU-maita ennallistamaan luontoa. Kotimaassa kaikista tärkeintä on varmistaa, että poliitikot varaavat luonnonsuojeluun riittävät resurssit, jotta hyviä suunnitelmia voidaan panna toimeen. Nyt keskitymme jo seuraavaan hallitusohjelmaan vaikuttamiseen.”
-
Yritykset – mitä vaaditaan ja mitä WWF tekee?
”Yritykset huomioivat usein jo kohtuullisen hyvin omia ilmastovaikutuksiaan, mutta luonnon monimuotoisuuden huomioimisessa niillä on vielä pitkä matka kuljettavana. Luontokato on riski jokaisen yrityksen tulevaisuudelle, sillä taloutemme on riippuvainen monimuotoisesta luonnosta. Yritysten täytyy miettiä uusiksi omaa liiketoimintaansa ja olla tarvittaessa valmiita muuttamaan toimintaansa perusteellisestikin, jotta maapallon kantokyvyn rajoihin päästään. Niiden olisi tärkeää selvittää koko arvoketjunsa vaikutukset ympäristöön: aina materiaalihankinnoista tuotteiden valmistukseen ja siihen, miten kuluttajat tuotteita käyttävät ja mitä niille sen jälkeen tapahtuu. Yritysten pitäisi myös tukea vahvaa lainsäädäntöä – tavallaan siis vaatia itselleen vahvempaa sääntelyä. Näin varmistettaisiin, ettei yrityskentässä ole vapaamatkustajia, jotka esimerkiksi valmistavat tuotteita, joiden tuotanto on hävittänyt sademetsää tai saastuttanut Itämerta. Me WWF:ssä teemme yhteistyötä yritysten kanssa ja kiritämme kaiken kokoisia yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa tavalla, joka on hyväksi ympäristölle.”
-
Kuluttajat – mitä vaaditaan ja mitä WWF tekee?
”Yksittäisten ihmisten toiminnan vaikutukset ilmastoon ja luontoon muodostuvat asumisesta, liikkumisesta ja erilaisten tuotteiden kulutuksesta. Valitettavasti me suomalaiset kulutamme paljon, ja monen meistä olisi syytä pysähtyä miettimään, mitä hyvään elämään tarvitsee, ja esimerkiksi kuinka usein joku hyödyke täytyy uusia. Ruuan tuotanto tuhoaa maailmanlaajuisesti erittäin paljon luontoa. Suurin syy siihen on lihan ja palmuöljyn tuotanto sekä valtamerissä ylikalastus. Jokainen meistä voi lisätä kasvipainotteisen ruuan osuutta lautasella sekä siirtyä kalan kulutuksessa kohti kestäviä, kotimaisia valintoja. Energiankulutuksessa uusiutuvat energiamuodot, erityisesti tuuli, kasvattavat vahvasti osuuttaan. WWF:ssä teemme töitä, jotta kuluttajien olisi helpompi tehdä hyviä valintoja. Erinomainen esimerkki on vaikkapa verkkosivuiltamme löytyvä mainio ruokakurssi.”
Luontotalkoisiin tarvitaan mukaan kaikki
Nykyisessä maailmantilanteessa Ukrainan sota ja energiakriisi vievät ymmärrettävästi huomiota, mutta ikävä fakta on, että luontokadon ja ilmastokriisin ratkaisemisesta ei voi ottaa hengähdystaukoa.
”Suomalaiset päättäjät eivät ole tehneet riittävästi näiden suurten kriisien torjumiseksi.”
Toinen tärkeä toimi on Luukkosen mielestä haitallisen kulutuksen puolittaminen. Vain tällöin ihmiskunta voi päästä tilanteeseen, jossa kulutus pysyy maapallon kantokyvyn rajoissa.
“Yritysten on muutettava toimintaansa ja liiketoimintamallejaan niin, että luonnonvarojen käyttö on yhden maapallon rajoissa. Erikoista on se, että Suomessakin tuetaan edelleen vuosittain noin kolmella miljardilla eurolla ympäristölle haitallista tuotantoa. Esimerkiksi ilmastolle haitallisia fossiilitukia on edelleen runsaasti. Nuo eurot ovat kaikki meidän verorahojamme, ja niille löytyisi takuuvarmasti parempaakin käyttöä”, Luukkonen sanoo.
Koska tekemistä on valtavasti, herää väistämättä kysymys: tarkoittaako korkea kunnianhimon taso sitä, että myös WWF:n pitää muuttaa omia toimintatapojaan muutoksen aikaansaamiseksi?
”WWF on tehnyt Suomessa 50 vuoden ajan töitä luonnon tilan parantamiseksi. Se on aina edellyttänyt yhteistyötä ihmisten ja muiden toimijoiden kanssa. Ilman yhteistyötä emme onnistu nytkään. Olisi naiivia ajatella, että yksi järjestö tai edes ympäristöjärjestöt yhdessä voisivat pysäyttää luontokadon.”
Luukkosen mukaan ei olemassa yhtä ”hopealuotia” luontokadon pysäyttämiseksi.
”Toimenpiteitä tarvitaan laajalla rintamalla, mikä vaatii päättäjien, yrityspäättäjien ja tavallisten kansalaisten lähtemistä mukaan. Erityisesti tässä muiden toimijoiden vakuuttamisessa ja innostamisessa meillä on työnsarkaa, sillä vain yhdessä voimme moninkertaistaa vaikuttavuutemme.”
Tue työtämme luonnon hyväksi
Ole kanssamme ratkaisemassa maapallon vakavimpia ympäristöongelmia ja rakentamassa tulevaisuutta, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. Tuellasi mahdollistat ympäristönsuojelutyömme. Voit auttaa pitkäjänteisesti kummina, kertalahjoituksella tai vaikka perustamalla syntymäpäiväkeräyksen. On monia tapoja auttaa – löydä omasi.