Antaako Suomi luontokadon jatkua?

Suomi on sitoutunut kansainvälisesti luontokadon pysäyttämiseen vuoteen 2030 mennessä. WWF:n oikeudellisen neuvonantajan Raija-Leena Ojasen mukaan Suomi on kuitenkin tekemässä tietoista päätöstä olla pysäyttämättä luonnon köyhtymistä.

Mihin kansainvälisiin luontotavoitteisiin Suomi on sitoutunut, WWF:n oikeudellinen neuvonantaja Raija-Leena Ojanen? 

”Maailman valtiot, Suomi muiden mukana, sitoutuivat viime vuoden joulukuussa YK:n luontokokouksessa hyväksytyssä niin sanotussa Kunming-Montrealin sopimuksessa pysäyttämään luonnon köyhtymisen vuoteen 2030 mennessä. Tämän YK:n luontosopimuksen ohella Suomi on sitoutunut myös EU:n biodiversiteettistrategiaan, jonka tavoite on sama: luontokadon pysäyttäminen vuoteen 2030 mennessä. Luontokadon pysäyttämiseksi on tärkeää sekä ennallistaa luontoa että lisätä sen suojelua.”

Onko Suomi toimimassa kansainvälisesti tekemiensä sitoumusten mukaisesti?

”Suomi ajoi YK:n luontokokouksessa kunnianhimoisten tavoitteiden kirjaamista Kunming-Montrealin sopimukseen. Nyt kaikkien osapuolten tulee tehdä kansalliset strategiat, joissa maat selventävät, kuinka ne aikovat toimeenpanna Kunming-Montrealin sopimusta. Tämä prosessi on Suomessa loppusuoralla. Kansallisesta luonnon monimuotoisuusstrategiasta eli luontokatostrategiasta on kuitenkin näillä näkymin tulossa täysin riittämätön päätavoitteeseensa nähden, mikä tarkoittaa, että Suomi on tekemässä tietoista päätöstä epäonnistua luontokadon pysäyttämisessä vuoteen 2030 mennessä. Strategiasta puuttuu sekä kunnianhimoa että konkretiaa tavoitteiden ja mittareiden osalta.”

Mitä ongelmia kansalliseen luontokatostrategiaan liittyy?

”Sekä Kunming-Montrealin sopimuksen että EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteisiin on kirjattu suojellun pinta-alan merkittävä lisääminen. Esimerkiksi biodiversiteettistrategian tavoite on kasvattaa EU:n suojeltujen maa- ja merialueiden pinta-alaa niin, että 30 prosenttia alueista on oikeudellisen suojelun piirissä. Suojelluista alueista vähintään kolmasosan tulee olla tiukasti suojeltuja. Suomen luontokatostrategian uusimmasta versiosta on kuitenkin poistettu konkreettiset suojelutavoitteet eli hehtaarit ja prosentit.

Lisäksi valmistelun yhteydessä esitetyssä muodossaan kansallinen luontokatostrategia olisi ristiriidassa Suomen oman luonnonsuojelulain kanssa: Luonnonsuojelulain mukaisesti kansallisessa luonnon monimuotoisuusstrategiassa tulee asettaa määrälliset ja ajalliset tavoitteet ja eri toimille vastuutahot. Esityksessä ei toistaiseksi ole nimettyjä vastuutahoja, ja mitattavia aikaan sidottuja tavoitteita on ainoastaan muutamassa kohdassa. ”

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

”Kansallisen luontokatostrategian ja siihen liittyvän toimenpideohjelman on tarkoitus lähteä ensi vuoden alussa lausuntokierrokselle ja sen jälkeen valtioneuvoston hyväksyttäväksi. Strategian valmistelu on edennyt ympäristöministeriön johdolla. Käytännössä ympäristöministeriöllä ei kuitenkaan näytä olevan muilta ministeriöiltä tulevan poliittisen paineen ja ohjauksen takia riittäviä rahkeita valmistella strategiaa, joka oikeasti auttaisin luontokadon pysäyttämisessä.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman mukaan Suomi vastaa luontopolitiikallaan kansainvälisiin sitoumuksiin, ja hallitus tavoittelee luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämistä. Hallitus kantaa viime kädessä vastuun myös kansallisesta luontokatostrategiasta. Päättäjillä on nyt näytön paikka: jos Suomi yrittää mennä siitä, mistä aita on matalin, tekisi maamme tietoisen ja erittäin valitettavan päätöksen antaa luontokadon jatkua.”

WWF Suomen oikeudellinen neuvonantaja Raija-Leena Ojanen

WWF:n oikeudellinen neuvonantaja Raija-Leena Ojanen.