Lohikalojen poikastuotanto moninkertaistui Hiitolanjoella ja muita tuoreita onnistumisia
Luonnonsuojelun kirjo näkyy monipuolisten onnistumisten kautta. Suojelusaavutukset eivät olisi mahdollisia ilman tukijoitamme. Lue alta, mistä viime aikoina on voitu iloita.
Lohikalojen poikastuotanto moninkertaistui Hiitolanjoella
Kymenlaakson Rautjärvellä sijaitsevalla Hiitolanjoella havaittiin tänä vuonna kaksinkertainen määrä järvilohen poikasia viime vuoteen verrattuna. Kun aiemmin äärimmäisen uhanalaisten järvilohien poikasia löytyi vain vähän, tänä vuonna niitä havaittiin jopa 400 yksilöä aaria kohden. Määrän kasvu johtuu Hiitolanjoen patojen purkamisesta ja kalojen elinalueiden laajenemisesta. Hiitolanjoen kolme patoa purettiin vuosina 2021–2023, ja olimme mukana toteuttamassa näitä historiallisia purkuja.
Saimaannorppia on nyt lähes 500
Tuoreen kanta-arvion mukaan saimaannorppia uiskentelee Saimaalla jo 495, eli norppien määrä on hitaassa kasvussa. Norpat ovat lisääntyneet erityisesti eteläisellä Saimaalla, missä mekin toimimme.
Kannan kasvusta huolimatta saimaannorppa on yhä erittäin uhanalainen ja tarvitsee suojelua. Norppien suojelu on tiimityötä, jossa avustamme Metsähallitusta muiden toimijoiden ohella. Autamme norppia kolaamalla niille apukinoksia, osallistumme pesä- ja poikaslaskentoihin, yritämme vaikuttaa verkkokalastusrajoitusten pidentämiseen kuuttien suojelemiseksi sekä etsimme ja poistamme Saimaalla haamuverkkoja, eli hylättyjä ja karanneita kalanpyydyksiä.
Samalle pihalle rakentui kaksi kosteikkoa
Rakensimme elokuussa kaksi pientä kosteikkoa samalle pihamaalle Inkoossa Uudellamaalla. Kosteikoita erottaa pihan poikki kulkeva vedenjakaja, jonka yhdeltä puolelta vesi virtaa Ingarskilanjokeen ja toiselta puolelta Itämereen. Vaikka kosteikot sijaitsevat eri valuma-alueilla, ne palvelevat samaa tarkoitusta: molemmat hidastavat veden virtausta, jolloin vesistöjä rehevöittävät ravinteet ja kiintoaineet laskeutuvat niiden pohjalle ja jäävät talteen. Näin ne estävät Itämeren rehevöitymistä. Lisäksi ne ehkäisevät veden tulvimista pelloille. Toteutimme kosteikot osana RANKKU- ja VALUTA 2 -hankkeita.
Laosissa poistettiin yli 1 700 ansalankaa
Eläimet voivat liikkua Laosin metsissä taas astetta turvallisemmin, sillä WWF Laosin asiantuntijat poistivat viime vuoden aikana yli 1 720 ansalankaa suojelualueilta. Lisäksi Laosin-kollegamme saivat purettua ja hävitettyä yli 300 salametsästäjien pystyttämää laitonta leiriytymispaikkaa.
WWF Laos on kouluttanut paikallisia viranomaisia, minkä ansiosta ympäristörikosten havaitseminen, tutkinta ja oikeudenkäynnit ovat parantuneet. Laosissa villieläimiä pyydystetään ruuaksi, ja salametsästys uhkaa monia alueen uhanalaisia villieläimiä, mutta WWF:n työn ansiosta salametsästystä on saatu viime vuosina kitkettyä.
Kroatiassa purettiin ensimmäiset padot
Kroatiassa otettiin merkittävä askel maan vesistöjen ennallistamiseksi, kun Bijela Rijeka -joen padonpurkuprojekti saatiin kesällä päätökseen. Kollegojemme tuella joesta purettiin seitsemän padon sarja. Samalla tehtiin historiaa, sillä kyseessä olivat maan ensimmäiset padonpoistot. Ennallistamistyöllä edistetään luonnon monimuotoisuutta, kun uhanalaiset virtavesilajit, kuten lohikalat, saavat luontaisen elinympäristönsä takaisin. Vaellusesteiden poistamisen ansiosta myös tonavanjokilohi pääsee vaeltamaan vanhoille kutualueilleen ensimmäistä kertaa yli sataan vuoteen.