Lupiinin valtaamasta joutomaasta kunnostettiin monimuotoinen viherkeidas Vantaalla
Vantaan Vehkalanmäki on vanha läjityspaikka, jossa vielä viisi vuotta sitten kasvoi lähinnä pusikkoa ja haitallisia vieraslajeja. Sitten Tomi Salin ryhtyi hommiin.
”Vielä vuosituhannen alussa Vehkalanmäellä kasvoi niittylajeja, ja alueella oli havaittu erittäin runsas uhanalaisen viheryökkösen populaatio. Vuonna 2020 alue oli muuttunut täysin läpipääsemättömäksi ryteiköksi. Maisemaa hallitsivat komealupiinimeri sekä puuntaimet ja vadelmapensaat. Ajattelin kuitenkin, että kunnostamalla tämän paikan voi vielä pelastaa.
Ennallistamisehdotuksestani innostuttiin Vantaan kaupungilla, joten ryhdyin töihin ja tein Vehkalanmäelle tarkan hoitosuunnitelman. Aluksi kunnostimme aluetta pienimuotoisesti vain muutaman kaupungin työntekijän ja talkoolaisen kanssa. Vuonna 2022 saimme WWF:stä yhteistyökumppanin ja tukijan, minkä jälkeen talkoopäiviä ja käsipareja kertyi merkittävä määrä.
Viiden vuoden urakoinnin jälkeen Vehkalanmäellä kasvaa lähes 200 kasvilajia tai kasviryhmää, kun töiden alkaessa määrä oli hieman reilut sata. Päiväperhosten lajikirjo puolestaan on kasvanut noin kolmestakymmenestä lähes viiteenkymmeneen. Viheryökköselläkin menee täällä nyt huomattavasti paremmin: kun vuonna 2022 löysin niitä ainoastaan 29 yksilöä, on siitä nyt tullut todella runsaslukuinen. Runsastumisen huomaa siitä, että viheryökkösiä näkee Vehkalanmäellä myös päiväsaikaan.
(juttu jatkuu kuvien jälkeen)
Ennen kunnostuksia Vehkalanmäen oli vallannut haitallinen vieraslaji komealupiini.
Kunnostuksen jälkeen lupiinimeri oli kadonnut ja niittykasvit saivat tilaa kasvaa.
Kunnostusten ansiosta uhanalaisen perhoslaji viheryökkösen populaatio on runsastunut Vehkalanmäellä.
Vehkalanmäen kaltaisten kaupunkien joutomaa-alueiden merkitys viherkeitaina on aivan valtava, sillä ne voivat muodostaa kaupunkialueilla arvokkaan viheralueverkoston. Monet paahdealueet näyttävät vähäpätöisiltä, mutta hiekka- ja soraikkokentillä voi viihtyä muun muassa moni harvinainen hyönteislaji. Siksi kaupungeissa kannattaa käydä läpi tällaiset maanläjitys- ja käsittelypaikat sekä kaikki mahdolliset reuna-alueille syntyneet hiekkakentät, ehkä juuri sieltä löytyy se ennallistamiseen sopiva paikka. Sen jälkeen ideaa täytyy markkinoida maanomistajalle ja saada sieltä tuki ja lupa ennallistamiselle. Tärkeää on tehdä seikkaperäinen hoitosuunnitelma – täytyy tietää, mitä tekee, ettei hoidosta koidu enemmän haittaa kuin hyötyä. Myös rahoitusta on saatava, sillä eivät nämä alueet ihan ilmaiseksi synny. Kuluja tulee muun muassa suunnittelusta, työtunneista, urakoinnista sekä materiaalihankinnoista.
Kun tällaiset joutomaa-alueet saadaan kuntoon, ne voivat toimia elinympäristöinä lukuisille niittylajeille. Joutomaat ovatkin joutomaita vain taloudellisessa mielessä. Ne eivät sovellu rakentamiseen, mutta niiden rikkaus voi olla luonnon monimuotoisuudessa.”
LIITY KUMMIKSI - SAAT WWF-LEHDEN KOTIISI!
Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä WWF-lehti on täynnä inspiroivia tarinoita ja upeita kuvia luonnonsuojelusta. Liittymällä kummiksi tuet työtämme ja saat lehden kotiin toimitettuna.