Maailman ylikulutuspäivä on tänään – jos kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvittaisiin 3,4 maapalloa
Tänään maanantaina 8. elokuuta ihmiset ovat käyttäneet loppuun maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Maailman ylikulutuspäivä on aikaistunut vuosi vuodelta: viime vuonna se oli 13. elokuuta. Suurin syy ylikulutuspäivän aikaistumiseen on alati suureneva hiilijalanjälkemme. Omaa ekologista jalanjälkeä voi pienentää esimerkiksi suosimalla uusiutuvaa energiaa ja tekemällä kestäviä ruokavalintoja.
Maailman ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona kulutuksemme ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Ylikulutuspäivän ajankohta perustuu Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen laskelmiin.
Nykyisellä kulutuksella tarvittaisiin 1,6 maapalloa kattamaan globaali luonnonvarojen tarve kestävästi. Kulutamme luonnonvaroja siis huomattavasti nopeammin kuin ne pystyvät uusiutumaan – toisin sanoen ekologinen jalanjälkemme on suurempi kuin maapallon biokapasiteetti.
Suomi lukeutuu niiden muutamien harvojen maiden joukkoon, joissa biokapasiteetti on vielä merkittävästi suurempi kuin oma jalanjälki. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kulutuksemme olisi maailmanlaajuisesti kestävällä tasolla: suomalaisten kulutustottumuksilla tarvittaisiin 3,4 maapalloa.
Kaikki ylikulutuksen vaikutukset eivät kuitenkaan näy Suomessa, sillä esimerkiksi monet käyttämämme tuotteet valmistetaan jossain muualla. Lisäksi kaikki kulutuksemme ympäristövaikutukset, kuten ilmastonmuutos, eivät ole paikallisia vaan vaikutukset tuntuvat raskaimmin kehitysmaissa.
”Kestämättömästä luonnonvarojen käytöstä syntyneen velan maksavat länsimaiden sijaan kehitysmaat, joihin olemme ulkoistaneet oman ylikulutuksemme seuraukset”, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo.
Kasvava hiilijalanjälki, joka sisältää esimerkiksi energiantuotannon ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt, on suurin yksittäinen syy ylikulutuspäivän jatkuvaan aikaistumiseen. Päästöjä tuotetaan nopeammin kuin mitä esimerkiksi maailman metsät ja meret ehtivät niitä sitoa. Hiilijalanjälki muodostaa 60 prosenttia koko maailman ekologisesta jalanjäljestä; suomalaisten ekologisesta jalanjäljestä hiilijalanjälki muodostaa 67 prosenttia, joten se on hieman maailman keskiarvoa suurempi.
”Parhaiten voimme vaikuttaa ylikulutukseen kiinnittämällä huomiota siihen miten asumme, liikumme ja syömme”, muistuttaa ympäristöneuvos Jarmo Muurman ympäristöministeriöstä.
Kulutusta voi vähentää ruokavalinnoilla
Ruoantuotanto on yksi merkittävistä ylikulutuksen syistä. Erityisesti lihan ja muun eläinperäisen ruoan tuotanto kasvattaa ihmisten ekologista jalanjälkeä, sillä lihantuotantoon tarvitaan kasvituotantoa enemmän luonnonvaroja ja tuotannosta syntyy enemmän hiilidioksidipäästöjä. Vähintään 70 prosenttia maailman maatalousmaasta käytetään eläinperäisen ruoan tuotantoon. Esimerkiksi Amazonin sademetsässä lihakarjan laidunmaiden ja rehun viljelymaan leviäminen ovat keskeisiä syitä metsien häviämiseen.
”Luonnonvarojen kulutuksemme on vähennyttävä merkittävästi, jotta luonnon monimuotoisuuden hupeneminen saadaan pysäytettyä. Tämä on myös välttämätöntä, jotta maatalousmaa riittää maailman kasvavan väestön ruokkimiseksi”, Liisa Rohweder sanoo.
Omaa ekologista jalanjälkeään voi pienentää helposti esimerkiksi valitsemalla lautaselleen useammin luomuruokaa, kasviksia ja kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa.
Lisätietoja:
pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi, p. 040 840 7461, etunimi.sukunimi@wwf.fi
ympäristöneuvos Jarmo Muurman, ympäristöministeriö, p. 0295 250 185, etunimi.sukunimi@ym.fi
Lisätietoja maailman ylikulutuspäivästä, mm. infograafeja: www.overshootday.org
Ylikulutuspäivän ajankohta perustuu Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen laskelmiin: www.footprintnetwork.org
WWF:n ruokaopas avuksi ympäristöystävällisiin ruokavalintoihin: wwf.fi/ruokaopas
WWF:n Kalaopas kestäviin kalavalintoihin: wwf.fi/kalaopas