© Ola Jennersten / WWF-Sweden

WWF-lehti 2/2019

EU-vaaleissa kannattaa äänestää luonnon puolesta – "Suomen ympäristölainsäädännöstä jopa 80 prosenttia tulee suoraan EU:sta"

EU-vaalien vaalipäivä on sunnuntaina 26. toukokuuta. Äänestäminen kannattaa, sillä valtaosa Suomen Suomen ympäristö- ja luonnonsuojelua koskevasta lainsäädännöstä tulee EU:sta.

Miksi luonnon tilasta huolestuneiden kansalaisten pitäisi äänestää EU-vaaleissa, WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen?

Euroopan unionin lainsäädäntö, niin sanotut EU-direktiivit, ohjaavat Suomenkin lainsäädäntöä. Suomen ympäristölainsäädännöstä jopa 80 prosenttia tulee suoraan EU:sta. Nyt valittavat EU-parlamentaarikot ovat erittäin merkittävässä asemassa lainsäädännöstä päätettäessä.

Mitä hyvää EU on tuonut Suomen luonnon- ja ympäristönsuojeluun?

Suomessa on suojeltu kohtuullisen kattava verkosto merkittäviä luontoalueita EU:n luonto- ja lintudirektiivin ansiosta. Käytännössä tämä Natura 2000 -niminen verkosto luo pohjan luonnon monimuotoisuuden suojelulle koko Euroopassa.

Vesiensuojelussa EU:n lainsäädäntö on estänyt Suomea jatkamasta vesistöjen tuhoamista. Olemme padonneet valtaosan maamme vapaana virtaavista joista ja olisimme saattaneet padota lisää, mutta huoli EU:n lainsäädännön rikkomisesta on vaikuttanut osaltaan siihen, että suunnitelmat on haudattu.

Lisäksi EU tarjoaa mahdollisuuden hakea taloudellista tukea erilaisiin luonnonsuojeluhankkeisiin. Esimerkiksi niin sanotun LIFE-ohjelman tuki on mahdollistanut Suomessa kymmenet onnistuneet suojeluhankkeet. Myös WWF on hyödyntänyt LIFE-ohjelman rahoitusta muun muassa saimaannorpan ja kiljuhanhen suojelussa. Parhaillaan ohjelman tuella on käynnissä esimerkiksi hanke kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi, jotta ilmastonmuutosta voidaan hillitä vähentämällä rakennuksista aiheutuvia päästöjä.

Mikä EU:n ympäristöpolitiikassa toimii huonosti?

EU:n lainsäädäntö velvoittaa, että jäsenvaltiot lopettavat ylikalastuksen vuoteen 2020 mennessä. Tavoite ei tule toteutumaan, sillä ylikalastukselle ei ole näkyvissä loppua. Vaikka EU:n kalatalouspolitiikka on viime vuosina kehittynyt parempaan suuntaan, EU:n kalastusministerit tekevät silti vuodesta toiseen päätöksiä liian suurista kalastuskiintiöistä. Esimerkiksi Itämeren lohi- ja turskakannat ovat jatkuvasti uhattuina.

Valvooko EU omien ympäristösäädöstensä toteutumista?

Suurimmaksi osaksi kyllä. EU seuraa esimerkiksi ilahduttavan hyvin luonto- ja lintudirektiivin vaatimusten toteutumista. EU-tuomioistuin arvioi parhaillaan Suomessa sallitun kannanhoidollisen sudenmetsästyksen hyväksyttävyyttä. Susi on listattu EU:n luontodirektiivissä tiukasti suojeltaviin lajeihin. Oikeudessa selvitetään nyt, onko Suomi myöntänyt liian löyhästi lupia sen tappamiseen.

Onko Suomi vapaamatkustaja vai mallioppilas luonnonsuojeluasioissa EU:ssa?

Suomi on toteuttanut kohtuullisen hyvin EU:n vaatimuksen luonnonsuojeluverkoston luomisesta, mutta kehitettävääkin on: Suomi on sitoutunut EU-tasolla pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen, mutta tavoitteeseen ei olla pääsemässä. Tänä keväänä julkaistun kattavan selvityksen, eli niin sanotun lajien Punaisen kirjan, mukaan suomalainen luonto on köyhtynyt entisestään.

Mitä Suomen ympäristölle tapahtuisi, jos päättäisimme erota EU:sta?

Kehitys saattaisi kulkea huonompaan päin. Esimerkiksi suurpetojen suojelutilanne voisi olla huomattavasti huonompi ilman EU:ta. EU on tuonut luonto- ja ympäristöasioiden hoitoon myös pitkäjänteisyyttä. Ennen EU:ta asioita hoidettiin paremmin tai huonommin aina kulloisestakin hallituksesta riippuen. Nyt EU tarjoaa selkeät tavoitteet ja lainsäädännön, jotka ohjaavat Suomenkin toimintaa.

Teksti: Anne Brax

Jaa tämä sivu: