pääkuva

WWF-LEHTI 1/2016

Kun suomut putosivat silmiltä

WWF Suomen menestyksekäs Kalakampanja voi toimia esimerkkinä, kun maailmalla etsitään keinoja estää merien ryöstäminen tyhjiksi.

Vanhan sanonnan mukaan meressä riittää kaloja. Sanonta pitää paikkansa – mutta ei välttämättä enää kauaa. On nimittäin mahdollista, että pyydämme maailman meret tyhjiksi vielä omana elinaikanamme. Toteutuessaan tämä olisi yksi suurimmista ympäristökatastrofeista ihmiskunnan historiassa.

Annetaan WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaskan selittää, miksi tilanteeseen on päädytty:

”Maailman meriä on kautta historian pidetty ehtymättöminä kala-aittoina, mutta todellisuus on paljon karumpi. Kalankulutus on kasvanut kolmanneksen viimeisen 20 vuoden aikana, ja väestönkasvu lisää kalastuspainetta entisestään. Tällä hetkellä lähes kolmannes maailman kalakannoista on ylikalastettuja, ja kalojen määrä on puolittunut viimeisten 40 vuoden aikana”, Ovaska sanoo.

Kalastaja Jürgen Freund / WWF-Canon
© Jürgen Freund / WWF-Canon

”Ylikalastuksen ohella iso ongelma on niin sanotun sivusaaliin heittäminen kuolleena takaisin mereen. Lisäksi monet pyyntimenetelmät, kuten pohjatroolaus, tuhoavat muuta meriluontoa ja kalojen tarvitsemia lisääntymis- ja elinalueita. Lyhyesti sanottuna kaloilla ei siis mene hyvin”, Ovaska sanoo.

Toivoa ei kuitenkaan kannata menettää. Valonpilkahduksia tarjoavat muun muassa WWF Suomen Kalakampanjan tulokset.

Suomi vastuullisen kalakaupan mallimaa

Kala on tärkein proteiinin lähde yli kolmelle miljardille ihmiselle, mutta ympäristönäkökulmat ovat tavanneet jäädä kalastuspolitiikassa vähälle huomiolle. Tämä epäkohta oli suunnittelun keskiössä, kun WWF Suomi käynnisti massiivisen kampanjan kalojen puolesta vuonna 2012.

”Kalakampanja syntyi tarpeesta nostaa kalat, niiden alati lisääntyvä uhanalaisuus sekä kestävä kalastus ihmisten tietoisuuteen ja osaksi poliittista ja yhteiskunnallista keskustelua”, Ovaska selittää.

Kampanjan päätavoitteeksi määriteltiin, että vuoden 2015 loppuun mennessä Suomessa on kaupan vain kestävästi pyydettyä ja tuotettua kalaa. Mittariksi asetettiin WWF:n Kalaoppaan suositukset. Tavoitteena oli lisäksi kotimaisten uhanalaisten kalojen suojelun tehostaminen sekä kalastuksen ja kalankasvatuksen vastuullisuuden lisääminen.

”Tajusimme alusta asti, ettemme voi saada muutosta aikaan yksin. Niinpä eri toimijoiden ja tahojen sitouttamisesta tuli kampanjan tärkeimpiä toimenpiteitä. Pyysimme yrityksiä, järjestöjä ja muita sidosryhmiä tekemään konkreettisia sitoumuksia kalankulutuksen vastuullisuuden, uhanalaisten kalojen suojelun ja kalastuksen kestävyyden lisäämiseksi. Kaiken kaikkiaan haastekampanjaan otti osaa 50 toimijaa”, Ovaska kertaa.

Kampanjaa voi hyvällä syyllä pitää suurena menestyksenä. WWF:n tuoreeseen kyselyyn vastasi kattava joukko yrityksiä, joiden valikoimissa olevista tuotteista keskimäärin 62 prosenttia oli Kalaoppaan vihreällä listalla ja 35 prosenttia keltaisella listalla. Punaisella vältettävien lajien listalla olevien tuotteiden määrä oli ainoastaan 2 prosenttia kaikista tuotteista.

”Vastuullisuudesta on tullut arkipäivää suomalaisessa kalakaupassa. Kampanjan saavutukset ovat mielettömän hienoja myös kansainvälisessä mittakaavassa ”, Ovaska intoilee.

Vinkkejä kestäviin kalavalintoihin wwf.fi/kalaopas

Kalaopas Joonas Fritze / WWF
© Joonas Fritze / WWF

Positiivisesta kehityksestä kertovat myös Tullin tilastot, joiden mukaan monen WWF:n Kalaoppaan punaisen listan lajin tuonti Suomeen on vähentynyt huomattavasti tai loppunut kokonaan Kalakampanjan käynnistämisen jälkeen.

”Esimerkiksi niilinahventa tuotiin vuosina 2004–2011 Suomeen keskimäärin lähes 850 000 kiloa. Viime vuonna määrä oli pudonnut 560 kiloon. Rauskuja ja sinievätonnikaloja ei tuotu viime vuonna lainkaan Suomeen”, Ovaska sanoo.

Myös uhanalaisten kalakantojen suojelussa on edetty harppauksin.

”Tämä näkyy konkreettisesti muun muassa Itämeren lohikantojen ja Suomenlahden meritaimenkantojen elpymisenä. Lisäksi suomalaisen kalankasvatuksen ympäristövaikutuksia on onnistuttu pienentämään huomattavasti viime vuosina.”

Saavutukset ovat Ovaskan mukaan yhteistyön tulosta.

”Kampanja ei ole yskähdellyt missään vaiheessa, sillä yritykset, järjestöt, hallinto sekä muut sidosryhmät ovat tehneet todella suuren työn yhteisten tavoitteiden edistämisessä. Erityisen suuri kiitos kuuluu aktiivisille kansalaisille, jotka ovat ryhtyneet vaatimaan kaloille valoisampaa tulevaisuutta.”

Haasteita yhä edessä

Suomalaiset syövät entistä enemmän kalaa. Kulutuksen kasvu johtuu ulkomailta tuodun kasvatetun kalan suosion lisääntymisestä. Suomalaisten kulutustottumukset vaikuttavat kaukana maailman merillä, ja sieltä löytyvät myös vastuullisen kalakaupan suurimmat akilleen kantapäät.

”Isoimpia haasteita aiheuttavat norjalainen kasvatettu lohi ja tonnikalat. Ne ovat suuren volyymin tuotteita, joiden osalta Suomessa tulisi siirtyä ympäristösertifioituihin vaihtoehtoihin. Kotimaista alihyödynnettyä kalaa, kuten silakkaa ja särkeä, voitaisiin sen sijaan syödä huomattavasti enemmän. Nyt esimerkiksi silakkasaaliista valtaosa syötetään turkiseläimille. Tässä on kehittämisen paikka”, Ovaska sanoo.

Tonnikalat Brian J. Skerry / National Geographic Stock / WWF
© Brian J. Skerry / National Geographic Stock / WWF

Uhanalaisten kalakantojen suojelussa tulevaisuuden haasteena on Ovaskan mukaan erityisesti vaelluskalojen, kuten lohen, taimenen ja vaellussiian, luonnonlisääntymisen elvyttäminen poistamalla vaellusesteitä joista ja kunnostamalla lisääntymis- ja elinympäristöjä.

”On selvää, ettei maailma tule hetkessä valmiiksi. Suomea voidaan kuitenkin jo nyt hyvällä omallatunnolla kutsua vastuullisen kalankulutuksen mallimaaksi. Meillä saavutetut hienot tulokset voivat myös toimia maailmanlaajuisesti esimerkkinä siitä, miten yritykset, hallinto, järjestöt sekä kansalaiset voivat yhdessä vaikuttaa maailmanlaajuisen ylikalastusongelman ratkaisemiseen”, Ovaska sanoo.

”Kalojen ahdinko on tunnistettu ja siihen on puututtu yhdessä. Suomut ovat pudonneet suomalaisten silmiltä.”

Teksti: Joonas Fritze

Tutustu WWF:n Kalakampanjan loppuraporttiin

Jaa tämä sivu: