© Petteri Tolvanen / WWF

WWF-LEHTI 3/2016

Yhdessä se on mahdollista

Kiitos tuestasi. Nämä saavutukset eivät olisi mahdollisia ilman uskollisia tukijoitamme. WWF toimii kaikilla mantereilla ja yli 100 maassa.

1

Ensimmäisen naaraslumileopardin pannoitus onnistui tänä vuonna Nepalissa! Aiemmin Nepalissa on pannoitettu kaksi urosta. GPS-paikantimella varustetun pannan avulla erittäin uhanalaisista lumileopardeista saadaan tärkeää tietoa: naarasta seuraamalla tutkijat voivat ymmärtää paremmin lumileopardien lisääntymistä.

Kamal Thapa / WWF Nepal
© Kamal Thapa / WWF Nepal
  • Jaa kuva

4500

Saimme Indonesiassa Borneon saarella viime vuoden aikana noin 4500 hehtaaria sademetsää suojattua hakkuilta. Paikallisten kylien asukkaat saavat edelleen hyödyntää metsiä ja esimerkiksi kerätä marjoja ja sieniä vahingoittamatta ympäristöä, joten metsien säilymisestä hyötyvät niin ihmiset kuin ympäristökin!

0 

Nolla kiloa käymäläjätettä Itämereen! Tänä vuonna saamme viimein juhlia sitä, että käymäläjätteen laskeminen kielletään koko Itämeren alueella. Kielto tulee voimaan asteittain vuosina 2019–23. Työ kuitenkin jatkuu. Risteilijät saavat edelleen esimerkiksi jauhaa rehevöittävät ruokajätteensä mereen.

Wilm Ihlenfeld / shutterstock
© Wilm Ihlenfeld / shutterstock
  • Jaa kuva

2 050 000 

Kevään kuumin someilmiö oli WWF:n Norppalive! Saimaalle asennettua kameraa katsottiin 2 050 000 kertaa. Lisääntynyt norppatietoisuus myös näkyi käytännössä. Suojeluun sitoutuneiden Norppadiplomeita tilattiin lisää 127 kappaletta. Norppalive uusitaan toukokuussa 2017.

2020 

Kesko, Arla Suomi, HKScan Finland ja Unilever Finland perustivat kanssamme keväällä suomalaisen soijasitoumuksen ja sitoutuivat siihen, että kaikki niiden tuotteissa käytetty soija on vastuullisesti tuotettua vuoteen 2020 mennessä. Soijantuotanto aiheuttaa Etelä-Amerikassa metsäkatoa, joka uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja kiihdyttää ilmastonmuutosta.

177

177 ihmistä huhki kesällä WWF:n talkooleireillä seitsemässä eri kohteessa. Leireillä vietetty aika vastaa huimaa 3,2 henkilötyövuotta! Perinneympäristöt ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, sillä noin 23 prosenttia uhanalaisista lajeistamme elää perinne- ja muissa ihmisen muuttamissa ympäristöissä.

Paula Kallio / WWF
© Paula Kallio / WWF
  • Jaa kuva

 

Jaa tämä sivu: