Maailman parantaja © Joonas Fritze / WWF
Päivitetty

Maailmanparantaja

Anne Tarvainen pärjää kehitysyhteistyötehtävissä olemalla samaan aikaan joustava ja jämäkkä. Myös pitkä pinna on tarpeen.

Teksti: Mira Hannuksela Kuva: Joonas Fritze 

Kaikki alkoi siitä, kun Anne matkusti 16-vuotiaana kuukaudeksi Afrikkaan.

– Suomi oli tukemassa 4H-kerhon perustamista Tansaniaan ja lähdimme sinne tutustumismatkalle. Sen jälkeen elämäni Suomessa olikin sitä, että keksin keinoja päästä takaisin Afrikkaan, Anne kertoo.

Ja niitähän löytyi. Anne on esimerkiksi opettanut polkupyörän korjausta Tansaniassa, tehnyt gradunsa Tanganjikajärven meduusoista, tutkinut Senegaljokea ja työskennellyt kansalaisjärjestössä Malissa. Ennen WWF:ää hän toimi pitkään erityisasiantuntijana Suomen suurlähetystössä Etelä-Afrikassa.

Huhtikuussa 2014 Anne muutti Suomeen ja aloitti työt ohjelmapäällikkönä WWF Suomessa kansainvälisen kehityksen tiimissä.

– Tässä on samassa paketissa kansainvälisyys, kehitysyhteistyö ja unelmatyöpaikkani. Saan vaikuttaa asioihin, pääsen matkustamaan ja voin hyödyntää kokemustani ulkomailla työskentelystä.

Kestävää kehitystä vaikka swahiliksi

WWF Suomi on ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö eli saa monivuotista rahoitusta ministeriön kehitysyhteistyövaroista. Anne haluaa kehittää hankehallintoa niin, että työ on entistäkin tuloksellisempaa. Se tarkoittaa hankkeiden seurantaa, avointa viestintää, riskien hallintaa, poliittisten muutosten huomiointia ja tarvittaessa suunnitelmien muokkaamista.

– Pitää olla joustava ja jämäkkä samaan aikaan. Pitkää pinna tarvitaan. On myös osattava kommunikoida tilanteessa kuin tilanteessa, vaikka yhteistä kieltä ei löytyisi.

Monesti pärjää englannilla, mutta Anne puhuu sujuvasti myös swahilia. Arjessa hän tapaa ministeriön edustajia, muita järjestöjä sekä virkamiehiä ja pitää yhteyttä WWF:n paikallistoimistoihin eri maissa. Sokerina pohjalla pääsee tutustumaan kehitysmaihin.

– Olen vieraillut jo Indonesiassa, Tansaniassa ja Intiassa. Yhdessä kumppaneiden kanssa seuraamme, mitä esimerkiksi luonnonsuojelualueilla on saatu aikaiseksi ja haastattelemme hyödynsaajia, Anne kertoo.

– Kun ihmisillä on tarpeeksi tietoa, he pystyvät tekemään suojelupäätöksiä ja pohtimaan, miten omia luonnonvaroja kannattaa käyttää. Esimerkiksi Tansaniassa on perustettu kylämetsiä, joita paikalliset hoitavat. He ovat sitoutuneet metsiensuojeluun ja odottavat viranomaisten lupaa sertifioidun puun myyntiin.

Globaali tasa-arvo yhdistettynä ympäristönsuojeluun ohjaa Annen tekemisiä. Työssään hän pääsee kehittämään uusia ratkaisuja kestävän kehityksen kysymyksiin.

– Kaikilla täytyisi olla mahdollisuus elää tasapainossa ympäristön kanssa ja oppia hyödyntämään luonnon antimia kestävästi. Vaikka kulttuurit, toimintatavat ja ajatusmaailmat ovat erilaisia, ihmiset ja elämänarvot ovat loppujen lopuksi hyvin samanlaisia.

_____________

Anne Tarvainen, ohjelmapäällikkö, kansainvälinen kehitys

WWF:ssä vuodesta 2014

Ikä: 38

Kotoisin: Vieremältä

Koulutus: Hydrobiologi, Master of Science

Harrastukset: Sukeltaminen merietanoiden perässä, vesijuoksu, valokuvaaminen, mökkeily

Tärkein työväline: Neuvottelutaidot. Monikulttuurisessa työympäristössä pitää osata huomioida vastapuoli.

Luonnossa olisin: Meritähti. Se asuu meressä, on onnellinen ja värikäs. Jos siltä katkeaa sakara, se voi kasvattaa tilalle uuden.