Isopanda
Mustavalkoinen ja sympaattisen näköinen isopanda on erikoistunut elämään bamburavinnolla. WWF:n tunnuseläimenäkin tunnetun karhueläimen suurin uhka on elinympäristöjen häviäminen.
Tietoa lajista
Maailman ikonisimpien eläinten joukkoon kuuluvan isopandan erityisiä tuntomerkkejä ovat mustavalkoinen turkki, suuren valkoisen pään mustareunaiset silmät ja mustat korvat. Koiraat ovat tyypillisesti naaraita suurempia ja voivat painaa jopa 125 kiloa.
Erakkoluonteiset pandat viihtyvät pääasiallisesti yksin hakeutuen yhteen ainoastaan lisääntymisaikoina. Ne kuuluvat petoeläinten lahkoon, mutta ovat aikojen saatossa erikoistuneet elämään kasvisravinnolla. Pandojen ruokavalio koostuu lähes yksinomaan bambusta. Bambun ravintoarvot ovat verrattain heikot, joten pandat syövät sitä päivittäin suuria määriä. Samalla pandat auttavat vuoristometsiä pysymään hyväkuntoisina esimerkiksi levittämällä kasvien siemeniä jätöksissään.
Tiesitkö, että...
Pandoilla on etutassuissaan viiden varpaan ohella peukaloa muistuttava, erikoisesti kehittynyt ranneluu, jonka avulla ne tarttuvat bambunoksiin ruokaillessaan.
Pandat elävät nykyisin 20 erillisellä bambumetsäalueella Kiinassa Sichuanin, Shaanxin ja Gansun maakunnissa, jossa niitä on vapaana noin 1800-1900 yksilöä. Esihistoriallisella ajalla panda oli levinnyt Kiinassa laajalle, mutta ihmisen levittäytymisen myötä lajin elinalue on pienentynyt radikaalisti. Pandojen fossiileja on löydetty myös Burmasta ja Pohjois-Vietnamista.
Aiemmin pandoja tavattiin alavammillakin seuduilla, mutta nykyisin niiden elinalue on siirtynyt ihmisen toiminnan vuoksi ylemmäs vuoristometsiin. Jäljellä olevista pandan elinalueista 16 000 km2 on suojeltu ja yli 60 % pandoista elää näillä suojelualueilla. Pandojen määrä on saatu sinnikkään suojelutyön ansiosta viime vuosikymmeninä nousuun, mutta laji on edelleen uhanalainen. Yksilöitä on viime vuosina havaittu alueilla, joista ne ovat olleet poissa vuosisatojen ajan. Toisaalta joillain alueilla populaatiot ovat heikkenemässä.
Voit oppia lisää pandan ravinnosta, lisääntymisestä ja elintavoista selaamalla alla olevaa kuvagalleriaa.
Tiheään lehvikköön kätkeytynyt panda syö lähes taukoamatta, noin 14 tuntia päivässä. Pandat syövät enimmäkseen bambun lehtiä, varsia ja juuria. Ne saattavat harvakseltaan syödä myös muita kasveja ja lihaa. Pandan on syötävä 12–38 kg bambua vuorokaudessa saadakseen tarpeeksi energiaa.
Panda saavuttaa sukukypsyyden 5,5–6,5 vuoden iässä. Kantoaika on viitisen kuukautta. Poikasia syntyy yleensä vain yksi kerrallaan. Pandanpoikanen painaa syntyessään vain 90–160 grammaa ja on lähes karvaton. Poikanen elää yleensä emon kanssa, kunnes emo synnyttää seuraavan kerran.
Uhat
Elinalueiden häviäminen
Elinalueiden häviäminen uhkaa pandoja vakavasti. Elinympäristöjen pirstoutumisen vuoksi pandat eivät pääse enää liikkumaan vapaasti uusille alueille. Pandojen elinalueita raivataan mm. maatalouden ja infrastruktuurin tieltä. Elinympäristöjen pirstoutumisen seurauksena pandapopulaatiot ovat pieniä ja toisistaan eristyksissä.
Ilmastonmuutos
Myös ilmastonmuutos on vakava uhka pandoille. Ne syövät lähes yksinomaan bambua, joka kukkii 10–120 vuoden välein. Kukinnan jälkeen kasvusto kuolee ja pandat joutuvat siirtymään muille bambualueille ravinnon perässä. Jotkut bambulajit ovat hyvin herkkiä ilmaston lämpenemiselle, joten pandojen pääasiallinen ravinnonlähde on vaarassa kadota.
Salametsästys
Pandoja salametsästetään niiden upean turkin takia. Salametsästys on vähentynyt muun muassa koventuneiden rangaistusten vuoksi, mutta on pandoille edelleen uhka. Lisäksi pandoja menehtyy muille eläimille tarkoitettuihin ansoihin.
Mitä WWF tekee?
WWF suojelee isopandoja monipuolisin keinoin ja tukee Kiinan hallitusta kansallisen pandansuojeluohjelman toteuttamisessa.
-
Osallistumme suojelualueiden perustamiseen ja hallinnointiin
Lisäksi pyrimme linkittämään isopandojen suojelualueet toisiinsa.
-
Autamme yhdistämään pandojen erillään olevat elinalueet bambukäytävillä
Pandat voivat siirtyä elinalueelta toiselle bambukäytäviä pitkin.
-
Ehkäisemme pandojen salametsästystä
Tuemme esimerkiksi salametsästyksen vastaisia partioita.
-
Ehkäisemme pandojen kotimetsien laittomia hakkuita
Metsien häviäminen uhkaa isopandan selviytymistä Lue lisää metsäkadosta ja keinoistamme sen torjumiseksi.
-
Tutkimme pandojen elintapoja
Tutkimuksen avulla pandojen suojelutoimet osataan kohdentaa mahdollisimman tehokkaasti: jo vuonna 1980 autoimme muun muassa rakentamaan tutkimuslaboratorion ja tarhaustiloja Kiinan suurimmalle pandojen suojelualueelle Wolongiin.
-
Tiedotamme pandojen suojelun tärkeydestä
-
Autamme kehittämään kestäviä tulonlähteitä pandojen elinalueiden ihmisille
Mitä sinä voit tehdä?
Suojele elämää WWF-kummina
Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Nyt tarvitaan jokaista luonnonsuojelijaa!
Suojele elämää WWF-kummina
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.