Pariisin ilmastosopimus
Pariisissa solmittiin vuonna 2015 oikeudellisesti sitova maailmanlaajuinen ilmastosopimus. Siinä valtiot sitoutuivat rajamaan maapallon keskilämpötilan nousun selvästi alle kahden asteen, pyrkien korkeintaan puolentoista asteen tasoon. Sopimuksen toimeenpanosta neuvotellaan vuosittain järjestettävissä kansainvälisissä ilmastokokouksissa (Conference of the parties eli COP).
Pariisin sopimus astui voimaan marraskuussa 2016. Se on toistaiseksi voimassa ja koskee vuoden 2020 jälkeistä aikaa. Ilmastosopimuksen tavoite on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan. Sopimuksen osapuolten on pyrittävä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Päästövähennystavoitteiden lisäksi sopimuksessa käsitellään ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä rahoitusvirtojen suuntaamista kohti vähähiilistä kehitystä.
Suomi, kuten muutkin sopimuksen osapuolet ovat sitoutuneet päästöjen vähentämiseen ja toimiin ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Maat määrittelevät itse päästövähennystavoitteensa ja laativat politiikkatoimet niiden saavuttamiseksi. Ilmastotieteen selvästä viestistä ja vaikuttavien toimien kiireellisestä tarpeesta huolimatta vieläkään ei ole yhteisesti sovittu esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytön takarajasta. Viiden vuoden välein osapuolten edistymistä tarkastellaan maailmanlaajuisissa kokonaistarkasteluissa. Ensimmäinen arviointi tehdään vuoden 2023 COP-kokouksessa.
Ilmastosopimuksen osapuolikokouksissa seurataan sovittujen asioiden toteutumista sekä sovitaan niiden yksityiskohtaisesta toimeenpanosta. Esimerkiksi vuoden 2022 kokouksessa sovittiin uuden rahoitusmekanismin perustamisesta, jolla rahoitetaan ilmastonmuutoksesta johtuvien vahinkojen korvaamista.
WWF seuraa ilmastosopimuksen osapuolikokousten neuvotteluja tarkkailijan roolissa ja kykenee tuomaan neuvottelijoiden tietoon ilmaston ja luonnon kannalta tärkeitä asioita ja näkemyksiä. Varsinaisten neuvottelujen lisäksi COP-kokousten yhteydessä järjestetään valtava määrä tapahtumia. COP-kokouksista onkin muodostunut ilmastojulistusten tärkein areena.