Hyvät tavoitteet vaarassa vesittyä kalastuslain uudistuksessa
Uuden kalastuslain on tarkoitus turvata uhanalaisten kalalajien tulevaisuus. WWF kuitenkin pelkää, ettei nykyinen lakiesitys riitä toteuttamaan sinänsä erinomaista tavoitetta. Erityisesti vapaa-ajan verkkokalastukseen ehdotetut rajoitukset ovat täysin riittämättömiä. Toinen iso epäkohta on äärimmäisen uhanalaisten lajien laintasoisen rauhoittamisen jättäminen pois esityksestä.
Vuosikausien valmistelun jälkeen vapaa-ajan verkkokalastukseen ehdotetaan 240 verkkometrin rajoitusta, mikä vastaa kahdeksaa kalaverkkoa. Käytännössä kyse on siis lähes rajoittamattomasta verkkopyynnistä.
”240 metriä tarkoittaa kolmea ja puolta Olympiastadionin tornia. Verkot voisivat olla myös kuinka tiheitä ja korkeita vain. WWF ei halua lopettaa kaikkea verkkokalastusta, mutta se tulee vihdoin voida järkevöittää tässäkin maassa. Kahdeksan verkon rajoituksella pyritään ohittamaan koko kysymys”, WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska päivittelee.
Vapaa-ajankalastuksella on Suomessa jopa ammattikalastusta voimakkaammat vaikutukset kalakantojen tilaan. Verkko on tappava pyydys, eikä kalastaja voi valita, mitä siihen ui. Verkkokuolleisuus vaikuttaakin olennaisesti uhanalaisten vaelluskalakantojen tilaan sekä meri- että järvialueilla.
”Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo on sanonut, että kahdeksan verkon rajoituksessa on kyse järjestöjen kanssa käydyn laajan keskustelun jälkeisestä kompromissista. Lähes kaikki lakiuudistuksessa kuullut järjestöt ovat kuitenkin olleet ainakin julkisesti ehdotusta tiukemman rajoituksen kannalla tai ehdottaneet kompromissiksi neljän verkon rajoitusta. Esimerkiksi Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö on ajanut neljän verkon rajoitusta”, Ovaska sanoo.
”Voidaankin kysyä, kenen etua kahdeksan verkon rajoituksella ajetaan. Näyttää siltä, että yleisen edun mukaisia ympäristötavoitteita enemmän vaakakupissa ovat painamassa vesialueiden omistajien tavoitteet säilyttää itsemääräämisoikeutensa kalastuksen säätelyyn”, Ovaska toteaa.
Lakiuudistuksen toinen iso epäkohta on äärimmäisen uhanalaisten kalojen laintasoisen rauhoittamisen jättäminen pois esityksestä. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei kalojen uhanalaisuus edelleenkään merkitsisi automaattisesti minkäänlaista lainsuojaa. Kalojen suojelua ohjaavat tarkemmat säädökset ollaan määrittelemässä myöhemmin kalastusasetuksella.
”Lähes 90 % suomalaisista on teettämämme gallupin mukaan sitä mieltä, että äärimmäisen uhanalaiset kalalajit tulee rauhoittaa kaikelta kalastukselta. Jos uhanalaisuus tarkoittaisi rauhoitusta, syntyisi aito halu vaikuttaa uhanalaisuuden aiheuttaviin syihin ja edistää kalakantojen tilaa niin, että niiden uhanlaisuusstatus voisi parantua ja rauhoitus purkaa”, Ovaska sanoo.
Uuden kalastuslain on tarkoitus turvata kalavarojen kestävä käyttö ja uhanalaisten kalalajien tulevaisuus. Hyvät aikeet ovat kuitenkin vaarassa vesittyä.
”Lakiesitys on tavoitteiltaan hyvä, ja tuemme esimerkiksi linjausta antaa ELY-keskuksille enemmän valtuuksia ohjata kalastusta myös yksityisillä vesialueilla. Uskomme, että lakia valmistelleet maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet pyrkivät aidosti parantamaan uhanalaisten kalakantojen tilannetta ja edistämään siirtymistä pois istutuskeskeisestä kalakantojen hoidosta. Harmi, että monet kysymykset ovat politisoituneet prosessin aikana ja lakiin on jäämässä kohtia, jotka ovat ristiriidassa sen alkuperäisen tarkoituksen kanssa. Toivottavasti eduskunta ei hyväksy sellaista lakitekstiä, johon nämä merkittävät heikennykset on kirjattu”, Ovaska sanoo.
Lisätietoja:
Suojeluasiantuntija Matti Ovaska, WWF Suomi, matti.ovaska@wwf.fi, 040 727 3149
Kalastuslain uudistus on tällä viikolla ympäristövaliokunnan käsiteltävänä.