4K-hankkeen kohteet

Vesiensuojelu 4K -hankkeessa työskentelemme maa- ja metsätalouden Itämerelle aiheuttaman ravinnekuormituksen vähentämiseksi Inkoon-, Ingarskilan- ja Siuntionjoen valuma-alueilla. Rakennamme kosteikkoja, ennallistamme soita ja palautamme rakennettuja uomia luonnontilaan. Tällä sivulla esittelemme hankkeessa rakennetut kohteet.

Lue kohteiden kuvaukset ja katso ennen ja jälkeen -kuvat alta.

Gröndalsmossenin kosteikko, Vassböle, Inkoo

Inkooseen Ingarskilanjoen valuma-alueelle Kålträskbäckenin yhteyteen rakennettiin huhtikuussa 2019 maa- ja metsätalouden valumavesiä käsittelevä Gröndalsmossenin vesiensuojelukosteikko yksityisen maanomistajan maalle. Kosteikko tasaa tulvahuippuja kosteina kausina ja varastoi vettä kuivina kausina.

Kosteikko rakennettiin valmiiksi hyvin kostealle alueelle, joka ei sen vuoksi soveltunut maa- ja metsätalouden käyttöön. Kohde on erinomainen esimerkki siitä, miten joutomaana olevaa aluetta voidaan käyttää vesienhoitoon.

Kosteikko toteutettiin kaivamalla, ja kaivetut maamassat sijoitettiin kosteikon penkereiksi. Kosteikon koko on 0,44 hehtaaria ja yläpuolisen valuma-alueen koko 19,2 hehtaaria. Kosteikon pinta-alan suhde valuma-alueen pinta-alaan on 2,3 prosenttia. Kosteikkoon johtavan uoman eteen rakennettiin noin kaksi metriä syvä sedimentointiallas. Vesi poistuu kosteikon ja uoman väliin jäävän pintavalutuskentän kautta suodattumalla maaperän ja kasvillisuuden läpi.

Gröndalsmossenin kosteikko, Vassbölessa Inkoossa, ennen toimenpiteitä. Kuvattu kosteikon lounaiskulmasta pohjoiseen-etelään, 26.4.2019

Ingarskilanjoen valuma-alueelle rakennettiin huhtikuussa 2019 kosteikko. Kohde ennen kosteikon rakentamista.

Söderlandintien kosteikko, Västankvarnmossen, Inkoo

Inkoon Västankvarniin rakennettiin elokuussa 2019 kosteikko, joka vähentää Inkoonjoen ja Itämeren ravinnekuormitusta ja rehevöitymistä. Samalla se tasaa tulvahuippuja kosteina kausina ja varastoi vettä kuivina kausina. 1,6 hehtaarin kokoinen kosteikko puhdistaa valumavesiä 250 hehtaarin kokoiselta alueelta. Kosteikko on kooltaan 0,64 prosenttia yläpuolisesta valuma-alueesta.

Kosteikko sijaitsee maa- ja metsätalousalueiden välittömässä läheisyydessä. Kosteikko rakennettiin osittain kostealle peltolohkolle, jonka tehoviljely ei ollut mahdollista maaperän kosteuden vuoksi. Kosteikko on hyvä esimerkki siitä, miten tehoviljelyyn sopimattomia peltolohkoja voidaan käyttää vesiensuojeluun.

Kosteikko toteutettiin rakentamalla kaksi 1,5 metrin syvyistä sedimentointiallasta. Toinen niistä rakennettiin tulouoman eteen ja toinen ennen veden poistumista kosteikolta. Lisäksi Västankvarnmossenilta tulevan kokoomaojan eteen rakennettiin syvempi sedimentointiallas käsittelemään metsästä tulevat valumavedet. Kosteikon lähtöuomaan rakennettiin kivetty kalatie, joka määrittää kosteikon vedenkorkeuden. Kosteikon suulla on säätökaivo, jolla veden pintaa voidaan hoitotoimien yhteydessä tyhjentää hieman enemmän.

Ankdammarnan kosteikon ja uoman luonnonmukaistamisen yhdistelmä, Sjundby, Siuntio

Siuntion Sjundbyhyn rakennettiin syyskuussa 2019 kosteikon ja uoman luonnonmukaistamisen yhdistelmä. Kaksiosainen 0,2 hehtaarin kokoinen kosteikko käsittelee pienen sivu-uoman valumavedet ennen sivu-uoman yhtymistä Rudbäckeniin ja veden laskemista Siuntionjokeen ja siitä edelleen Itämereen. Kohde hidastaa veden virtausta ja pidättää ravinne- ja kiintoainekuormaa. Kohteen yläpuolinen valuma-alue on noin 70 hehtaaria. Siitä noin puolet on peltoa.

Kosteikko rakennettiin yksityiselle maalle. Maanomistajalla oli peltolohkon nurkkaukseen jäänyt kolmion mallinen alue, jota ei ollut otettu maatalouskäyttöön siinä olevan vanhan rakennuksen pohjan vuoksi.

Kohteesta rakennettiin kaksiosainen siten, että uomaa mutkistettiin käyttäen hyväksi kyseistä kolmion mallista aluetta, mutta myös toisella puolen tietä olevaa joutomaa-aluetta. Molempiin osiin rakennettiin sedimentointialtaat kiintoaineksen laskeutumista varten. Kummankin puolen ulostulona on korotettu kivetty pohjakynnys, jonka tarkoituksena on pidättää sedimenttiä tehokkaammin kosteikon puolella. Kohde on hyvä esimerkki siitä, miten maa- ja metsätalouskäyttöön sopimatonta maa-aluetta voidaan käyttää vesiensuojeluun.

Villmosskärrin metsäkosteikko, Inkoo

Inkoon Villmosskärriin rakennettiin maaliskuussa 2020 noin hehtaarin kokoinen metsäkosteikko, joka estää rehevöittävien ravinteiden valumista kosteikon yläpuolisesta talousmetsästä Ingarskilanjokeen ja edelleen Itämereen. Samalla kosteikko tasaa tulvahuippuja kosteina kausina ja varastoi vettä kuivina kausina.

Kosteikkokohteen maaperä oli liian kostea soveltuakseen maa- tai metsätalouskäyttöön ja sopi siksi hyvin vesiensuojeluun. Kosteikko rakennettiin yksityisen maanomistajan maalle. Kohde on hyvä esimerkki siitä, miten valuma-alueen yläosissa voidaan metsäalueilla pidättää vettä ja vähentää näin alapuolisen alueen tulvimisriskiä.

Krabbrödjanin kosteikon ja kaksitasouoman yhdistelmä, Inkoo

Inkoon Krabbrödjaniin rakennettiin maaliskuussa 2020 kosteikon ja kaksitasouoman yhdistelmä vesiensuojelua varten. Kohde sijaitsee yksityisen maanomistajan maalla.

Kosteikko ja kaksitasouoma toteutettiin ohjaamalla pelto- ja metsäalueiden kuivatusvedet tulouomaa pitkin kosteikkoon. Puusto ja vesakko raivattiin pois ennen kosteikkoalueen kaivutöitä. Kaivumaat siirrettiin pääosin omistajanpeltoalueille sekä kasattiin hieman kohteen reunoille. Vedenpintaa säädellään länsipuolella olevan tienviereen asennetulla virtaamansäätöpadolla, jonka avulla kosteikolla voidaan pidättää vettä suurten sateiden aikaan ja varastoida vettä kuivina aikoina. Kohde on hyvä esimerkki siitä, miten pienten sivu-uomien yhteyteen voidaan perustaa vesiensuojelurakenteita, joiden avulla voidaan parantaa vesienhallintaa.

Bocksbäckenin virtaamanhallinta, Siuntio

Siuntion Pölansissa sijaitsevaan Bocksbäckenin pelto-ojaan rakennettiin syyskuussa 2020 pohjapatojen sarja, joka vähentää ojan penkoilta irtoavan maa-aineksen ja rehevöittävien ravinteiden kulkeutumista Bocksbäckenin ojasta Siuntionjokeen ja edelleen Itämereen. Patojen avulla varmistetaan myös, että vesi säilyy uomassa kuivina kausina, mikä vähentää savisen maan murenemista uomaan ja kulkeutumista eteenpäin vesistöön.

Bocksäckeniin rakennettiin yhteensä 14 pohjapatoa noin 700 metrin matkalle. Matalilla kiviverhoilluilla pohjapadoilla hidastetaan virtaamahuippuja ja tasataan tulvia, lisäksi pieniin altaisiin kertyvää kiintoainetta on mahdollista poistaa myöhemmin telakaivurilla. Ojan luiskien eroosiota hillitään virtaamien tasaamisella.

Vaelluskaloille varmistetaan kulkumahdollisuudet patojen kohdilla. Hankkeella on myös muita myönteisiä vaikutuksia mm. luonnon monimuotoisuuteen ja lähimaisemaan.

Pohjapatojen sarja rakennettaan yksityisen maanomistajan maalle. Kohde on hyvä esimerkki siitä, miten pieniin sivu-uomiin voidaan rakentaa vesiensuojeluratkaisuja, jotka suurissa jokiuomissa eivät enää ole mahdollisia.

Römossebäcken virtaamanhallinta, Inkoo

Ingarskilanjoen Römossebäckenin sivu-uomaan rakennettiin syyskuussa 2020 kaksi pohjakynnystä, kosteikkoallas ja kaksitasouoma 200 metrin matkalle. Sivu-uoman vedet laskevat Pälsbölen ja Gråmarbölen viljelysmaiden läpi Ingarskilanjokeen. Kohteiden avulla vähennetään sekä uoman tulvimisriskiä että eroosiota ja sitä kautta ravinteiden kulkeutumista Ingarskilanjoen kautta Itämereen. Tulvien myötä pelloille nouseva vesi vie mukanaan suuren määrän ravinteita ja vettynyt savimaa tiivistyy, mikä vaikeuttaa viljelyä. Pohjakynnykset hidastavat veden virtausnopeutta, kosteikko pidättää kiintoainesta ja ravinteita ja kaksitasouoma tuo lisää tilavuutta uomaan, mikä vähentää veden nousemista pelloille suurten sateiden aikaan.

Toimenpidealue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Alueen omistavat yksityiset maanomistajat. Kohde on hyvä esimerkki siitä, miten maanomistajat voivat yhteistyössä perustaa sivu-uomiin vesiensuojelukohteita, jotka hyödyttävät myös maanviljelyä. Vastaavien kohteiden lisääminen useisiin sivu-uomiin olisi vesiensuojelun kannalta hyvin tärkeää.

Pällasin kosteikko, Inkoo

Inkoon Degerbyhyn rakennettiin syyskuussa 2020 noin kahden hehtaarin laajuinen metsäkosteikko, joka vähentää rehevöittävien ravinteiden valumista kosteikon yläpuolisesta talousmetsästä Ingarskilanjokeen ja edelleen Itämereen. Samalla kosteikko viivyttää vettä suurten virtaamien aikaan ja varastoi vettä kuivina kausina.

Pällasin kosteikko rakennettiin alavassa notkossa sijaitsevalle vanhalle ojitetulle peltoalueelle, jossa kasvoi kitukasvuisia puita. Alue, josta vedet valuvat kosteikkoon, on noin 60 hehtaarin suuruinen ja lähes kokonaan ojitettua talousmetsää.

Kosteikko rakennettiin yksityisen maanomistajan maalle patopengerryksen avulla. Kohde on erinomainen esimerkki siitä, miten maa- ja metsätalouskäyttöön soveltumatonta aluetta voidaan käyttää vesienhoitoon ja miten sivu-uomakohtaisesti voidaan parantaa vesienhallintaa.

Pällasin kosteikko rakennustöiden valmistuttua syyskuussa 2020.

Pällasin kosteikko rakennustöiden valmistuttua syyskuussa 2020.

Pällasin kosteikko ilmasta kuvattuna.

Pällasin metsäkosteikko on kooltaan noin kaksi hehtaaria. Kuva on otettu rakennustöiden valmistuttua syyskuussa 2020.

Haluatko auttaa?

MAAN- TAI METSÄNOMISTAJA, OTA YHTEYTTÄ!

Kannustamme kaikkia vesiensuojelusta kiinnostuneita maa- ja metsäalueiden omistajia ottamaan meihin yhteyttä ja keskustelemaan mahdollisuuksista toteuttaa vesienhallintatoimia Inkoon-, Ingarskilan- ja Siuntionjoen valuma-alueilla.

Ota yhteyttä

MAAN- TAI METSÄNOMISTAJA, OTA YHTEYTTÄ!

Kannustamme kaikkia vesiensuojelusta kiinnostuneita maa- ja metsäalueiden omistajia ottamaan meihin yhteyttä ja keskustelemaan mahdollisuuksista toteuttaa vesienhallintatoimia Inkoon-, Ingarskilan- ja Siuntionjoen valuma-alueilla.

Pelastetaan Itämeri tuleville sukupolville

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä, se tarvitsee apuamme. Suojelemme Itämerta pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Tule mukaan auttamaan!

Auta Itämeri-kummina

Pelastetaan Itämeri tuleville sukupolville

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä, se tarvitsee apuamme. Suojelemme Itämerta pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Tule mukaan auttamaan!