Rankku-hankkeen kohteet
WWF:n ja ympäristöministeriön RANKKU-hankkeen tavoitteina on vähentää ravinnekuormitusta Länsi-Uudenmaan edustan rannikkovesissä ja lisätä luonnon monimuotoisuutta alueella. Tällä sivulla esittelemme hankkeen aikana rakennettuja kohteita.
Täktom
Hangon Täktomiin rakennettiin kaksi kosteikkoa syksyllä 2021 yksityisomisteisille maille. Kosteikkojen suunniteltu yhteispinta-ala on 2,3 ha ja ne käsittelevät vedet noin 150 ha alalta.
Molemmat kosteikoista toteutettiin kaivamalla ja patoamalla. Toinen kosteikoista, vesipinta-alaltaan noin 0,8 ha, rakennettiin alavalle kosteapohjaiselle havupuuvaltaiselle ja ajoittaisista tulvista kärsivälle metsämaalle, johon kertyy vesiä noin 10 hehtaarin laajuiselta metsävaltaiselta lähivaluma-alueelta. Metsäalueelta vedet laskevat pellon reunaojaa pitkin viljelysaluetta halkovaan päävaltaojaan, josta ne ohjataan toiselle rakennetuista kosteikoista, joka puolestaan rakennettiin sarkaojitetetulle laidunniitylle. Aiempina vuosina tämä niittyalue on ollut käytössä ylämaankarjan laidunmaana. Tähän valmistuneen 0,7 ha suuruisen kosteikon kautta kierrätetään noin 140 ha lähivaluma-alueen vedet sekä metsäalueen kosteikolta johdetut vedet.
Kosteikkojen jälkeen alueen vedet laskevat alapuolista päävaltaojaa pitkin vajaan 2 kilometrin matkan Vedagrundetin edustalla sijaitsevaan Karlsvik -nimiseen ruovikoituneeseen merenlahteen, joka kuuluu osana laajaan Tammisaaren ja Hangon saariston sekä Pohjanpitäjänlahden merialueet käsittävään Natura 2000 -verkoston suojelualuekokonaisuuteen. Kosteikot hillitsevät rannikkovesien rehevöitymistä, tarjoavat elinympäristöjä linnuille sekä tasaavat tulvia ja toisaalta toimivat vesivarastoina eläimille kesän kuivina jaksoina.
Täktomin ajoittaisista tulvista kärsivälle metsämaalle valmistunut kosteikko kesällä 2022.
Täktomin niittyalueelle valmistuneelta kosteikolta on vain lyhyt matka Itämeren rannikolle.
Lågnäsviken
Talvella 2022 Inkoon Lågnäsiin Westerby ja Grotasin tilojen maille rakennettiin kaksi kosteikkoa, joiden tavoitteena on parantaa maa- ja metsätalouden vesienhallintaa, vähentää Itämeren ravinnekuormitusta ja edistää alueen luonnon monimuotoisuutta.
Kosteikoista suurempi, 3,8 hehtaarin laajuinen peltokosteikko rakennettiin Grotasin tilan kostealle peltoalueelle, jonne kertyy vesiä ympäröiviltä metsäalueilta. Pienempi, 1,2 hehtaarin kokoinen kosteikko rakennettiin Lågnäsvikenin merenlahden pohjukkaan, joka sijaitsee sekä Westerby Gårdin että Grotasin tilojen mailla. Alue, jolle kosteikko rakennettiin, on alavaa ja ruovikkoista merenrantaniittyä, jolle valumavedet kertyy 211 hehtaarin suuruiselta maa- ja metsätalousalueelta. Kosteikon lisäksi rakennettiin myös kaksi laskeutusallasta kosteikon yläpuolisen uoman varteen, jotka myös osaltaan hidastavat valumavesien virtausta ja tehostavat ravinteiden ja kiintoaineen talteenottoa.
Itämeren rehevöitymisen hillitsemisen lisäksi kosteikot tarjoavat myös elinympäristöjä esimerkiksi vesi- ja kahlaajalinnuille, jotka voivat pesiä, kasvattaa poikasiaan, hankkia ravintoa ja levähtää kosteikoilla. Alaville merenrantaniityille perustettavat kosteikkoympäristöt parantavat lisäksi monien rantakutuisten kalalajien elinolosuhteita.
Lågnäsvikenin kosteikko talvella 2022.
Grotasin kosteikko tarjoaa elinympäristöjä esimerkiksi linnuille.
Lågnäsvikenin kosteikko kesällä 2022.
Hangist
Raaseporin Hangistiin rakennettiin kesällä 2022 kaksi kosteikkoa yksityisomisteisille maille. Kosteikot rakennettiin Hangistvikenin ruovikoituneen merenlahden pohjukan alaville pelto- ja rantametsäalueille alueen halki virtaavan päälaskuojan päähän molemmin puolin. Kosteikoiden tavoitteena on parantaa maa- ja metsätalouden vesienhallintaa, vähentää Itämeren ravinnekuormitusta ja edistää alueen luonnon monimuotoisuutta.
Kosteikot käsittelevät valumavesiä yhteensä 115 hehtaarin suuruiselta maa- ja metsätalousvaltaiselta alalta. Päälaskuojan länsipuolelle rakennettiin 0,98 hehtaarin suuruinen kosteikko patoamalla ja itäpuolelle puolestaan 0,85 hehtaarin suuruinen kosteikko kaivamalla. Yhdessä ne hidastavat valumavesien virtausta ja tehostavat ravinteiden ja kiintoaineen talteenottoa sekä käsittelevät kokonaisen uoman valumavedet.
Hangistin kosteikko kesällä 2022.
Kosteikon mutkitteleva muoto ja saarekkeet hidastavat veden virtausta ja tehostavat siten kiintoaineiden ja ravinteiden talteenottoa.