WWF Suomen metsävisio

Metsät ovat tärkeä osa suomalaista sielunmaisemaa ja merkittävin luonnonvaramme. Ne tarjoavat myös elinympäristön kymmenille tuhansille eliölajeille.

Tavoitteemme vuoteen 2025 mennessä

Metsätalous, intensiivinen maankäyttö ja soiden ojitus ovat vaikuttaneet voimakkaasti Suomen luontoon. Tavoitteemme on, että vuoteen 2025 mennessä Suomen metsäluonnon monimuotoisuus on turvattu suojelemalla metsiä riittävästi ja harjoittamalla ekologisesti kestävää metsätaloutta. Tällöin myös ihmiset saavat metsistä suurimman mahdollisen hyödyn.

Haluamme, että vuoteen 2025 mennessä:

Monimuotoisten metsien hyödyt ihmisille tunnetaan ja tunnustetaan

Monimuotoiset metsät lisäävät ihmisten hyvinvointia monin tavoin. Niillä on huomattavia vaikutuksia psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen. Kansalaisten mielestä luonnon monimuotoisuus onkin tärkein asia metsiä koskevassa päätöksenteossa. Metsät ovat myös merkittävä hiilivarasto ja -nielu, ja puutuotteilla voidaan korvata ilmaston kannalta huonoja vaihtoehtoja.

• Metsien tuottamat terveys- ja hyvinvointihyödyt huomioidaan metsiä koskevassa päätöksenteossa. Ekosysteemipalvelujen rahallista arvoa käytetään päätöksenteon pohjana.
• Avohakkuiden pinta-alat ovat pienentyneet merkittävästi ja niistä on luovuttu asutuksen lähistöllä sekä maisemallisesti ja luonnoltaan arvokkailla alueilla.
• Talouskäytössä olevat metsät tuottavat työtä ja hyvinvointia mahdollisimman laajasti. Puutuoteteollisuudessa keskitytään korkean jalostusarvon tuotteisiin.

• Metsien käytön vaikutukset hiilivarastoihin huomioidaan täysimääräisesti.

Suomen metsistä on suojeltu vähintään 17 %

Luonnonsuojelualueet tarjoavat elintilaa monille taantuneille metsälajeille. Suojelualueiden monimuotoinen luonto hyödyttää myös ihmistä.

• Vähintään 17 % Suomen metsäpinta-alasta on suojeltu maantieteellisesti kattavasti ja luontotyyppien osalta edustavasti. Kaikki luonnontilaisiksi luokitellut metsät on suojeltu.
• Valtion mailla suojelu on merkittävässä osassa maankäyttöä. Metsähallituksen talousmetsien hakkuu- ja tulostavoitetta on laskettu huomattavasti.

• METSO-ohjelmasta on tullut pysyvä metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen ohjelma. Sen rahoituksen ja resurssien riittävyydestä huolehditaan.

Metsätalous on ekologisesti kestävää

Talousmetsiä voidaan käyttää ekologisesti kestävämmin jättämällä metsiin runsaasti kuolevaa puuta ja noudattamalla FSC-sertifiointia. Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus on avohakkuisiin perustuvaa metsätaloutta parempi vaihtoehto useilla paikoilla mm. maiseman ja vesiensuojelun kannalta.

• Järeän lahopuun määrä metsissä on lisääntynyt ja sitä on keskimäärin 15 m3/ha.
• FSC-sertifiointi kattaa Suomen talousmetsien pinta-alasta 50 %, ja kaikki valtion omistamat talousmetsät on sertifioitu FSC:llä.
• FSC-metsänhoitostandardia on kehitetty edelleen niin, että sen noudattaminen tuo vahvan lisäarvon luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen talousmetsissä.
• Metsäneuvonta on asiakaslähtöistä ja monipuolisia vaihtoehtoja tarjoavaa. Eri-ikäisrakenteinen metsänhoito on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä metsänkäsittelyvaihtoehtona.
• Metsätalous ei aiheuta vesistöhaittoja. Ojituksista on pääsääntöisesti luovuttu ja turvemailla on siirrytty eri-ikäisrakenteiseen kasvatukseen. Mahdollinen maanmuokkaus
suoritetaan varoen ja kevyesti.
• Lainsäädännössä huomioidaan aidosti luonnon monimuotoisuus, uhanalaiset lajit ja luontotyypit. Ympäristölle haitalliset metsätalouden tuet on lakkautettu.
• Bioenergian hyödyntäminen ei aiheuta haittaa metsäekosysteemille, ilmastolle eikä heikennä metsälajien elinolosuhteita. Kantoja ei nosteta.

Haluatko auttaa?

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.
Tilaa uutiskirje

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 28/09/2022

Tal­koo­lei­rien konkarin tarinoita: kolme vuotta teltassa nukkumista ja upeita luon­to­koh­tei­ta

Vuonna 1977 biologian opettaja vinkkasi 18-vuotiaalle Antti Lapolle WWF:n ensimmäisestä talkooleiristä. Sen jälkeen hän on ollut mukana joka vuosi – ensin leiriläisenä, sitten järjestäjänä.
Lue lisää
Uutiset 20/07/2022

Luonto linssin läpi

Helsinkiläinen luontokuvaaja Konsta Punkka tuntee reseptin onnistuneeseen luontokuvaan. On kuitenkin eräs eläinlaji, joka puuttuu hänenkin kuva-arkistoistaan.
Lue lisää
Näkökulmat 20/09/2022

Näkökulma: Käsitteiden huolimaton käyttö sekoittaa kom­pen­saa­tio­kes­kus­te­lua entisestään

Julkinen keskustelu päästökompensaatiosta on sekavaa: sanaa ”kompensaatio” käytetään huolimattomasti, ja eri ilmastonmuutoksen hillintätoimet niputetaan virheellisesti yhteen, kirjoittaa WWF:n ilmastovastaava Bernt Nordman.
Lue lisää