Merikotka nousee lentoon kalasaalis kynsissään.

Merikotka

Haliaeetus albicilla
Suomessa elinvoimainen laji
Suomessa noin 1 000 aikuista yksilöä

Merikotka on Suomen suurin petolintu. Pitkäjänteinen suojelu on pelastanut sen Suomessa sukupuuton partaalta. Kun vuonna 1975 kuoriutui ainoastaan neljä poikasta, vuonna 2018 luku oli jo noin 450.

Tietoa lajista

Merikotka on taivaalla kaarrellessaan vaikuttava ilmestys. Sen siipien kärkiväli voi olla lähes 2,5 metriä – enemmän kuin millään muulla Suomessa elävällä linnulla. Sen siivet ovat paitsi pitkät myös leveät. Merikotkalla on iso ja vahva nokka, pitkä kaula ja lyhyt pyrstö.

Tiesitkö, että...

Merikotka voi elää jopa 40-vuotiaaksi. Sen ääni on kimakka sarja haukkuvaa kaklatusta.

Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten merikotka oli harvinainen näky, sillä se oli kuolla Suomesta sukupuuttoon. Kun WWF:n merikotkatyöryhmä perustettiin vuonna 1973, maassamme eli vain noin 35 pesivää merikotkaparia. Nekin olivat ympäristömyrkkyjen takia melkein lisääntymiskyvyttömiä.

Merikotkatyöryhmän ensimmäisiä toimenpiteitä oli järjestää merikotkan talviruokintaa rannikolla ja saaristossa. Tämä koitui lajin pelastukseksi. Yli 20 vuoden ajan vapaaehtoisemme raahasivat luodoille ja kallioille lihaa merikotkan ruuaksi. Liha oli kotkalle puhtaampaa ravintoa kuin kalat ja vesilinnut, joita ne itse pyydystivät. Nyt merikotka selviää jo ilman talviruokintaa, eikä ruokintaa ole enää jatkettu kuin paikoin tutkimustarkoituksiin.

Luonnonsuojelussa tarvitaan uskoa siihen, että mahdottomalta tuntuvat asiat voivat kääntyä mahdollisiksi. Merikotkan pelastaminen on tällainen luonnonsuojelun menestystarina.

Voit oppia lisää merikotkan ravinnosta, lisääntymisestä ja elintavoista selaamalla alla olevaa kuvagalleriaa.

 

Merikotkien määrä on lisääntynyt pitkään koko Suomessa. Kannan kasvu näyttää kuitenkin hiipuneen lajin tärkeimmillä esiintymisalueilla Ahvenanmaalla, Saaristomerellä, Satakunnassa ja Merenkurkussa. Sisämaasta paljastuu vuosittain joitakin uusia merikotkan reviireitä. Sisämaassa kanta on kuitenkin edelleen hyvin harva.

Vanhat merikotkat pysyvät usein reviiriensä tuntumassa läpi vuoden, mutta nuoret yksilöt muuttavat ja liikkuvat laajasti Itämeren ympäristössä. Rengastustietojen perusteella suomalaiset merikotkat saattavat muuttaa Etelä-Eurooppaan asti. Merikotka on levinnyt Euroopan lisäksi Grönlantiin, Pohjois-Aasiaan, Japaniin, Intiaan ja Kiinaan.

Uhat

Merikotka on Suomessa rauhoitettu. Sen tahallinen häiritseminen on kiellettyä erityisesti lisääntymisaikana ja muutonaikaisilla levähdysalueilla. Lisäksi merikotkan säännöllisessä käytössä oleva pesäpuu on rauhoitettu. Merikotkia on kuitenkin vainottu kautta aikojen, sillä se on kilpaillut ihmisen kanssa samoista saaliista. Vielä 2000-luvullakin merikotkan poikasia on ammuttu ja pesäpuita kaadettu.

Koska merikotka on pesimäaikaan arka häirinnälle, pesinnän onnistumista voivat heikentää esimerkiksi metsätyöt, loma-asutus, veneily, moottorikelkkailu ja mönkijällä ajaminen liian lähellä pesää.

Merikotkaa ovat 1950-luvulta alkaen uhanneet ympäristömyrkyt, kuten DDT, PCB, dioksiini ja metyylielohopea. Myös lyijy on vaaraksi merikotkalle. DDT:n ja PCB:n käyttö on nykyisin kielletty Itämerellä. Myrkkyjen vaikutukset ovat vähentyneet, mutta eivät poistuneet.

Tuulivoimarakentamisen pelätään muodostavan uuden uhkatekijän merikotkalle. Väärin sijoitetut tuulivoimalat voivat surmata merikotkia ja autioittaa pesimäpaikkoja. Pidämme tuulivoiman lisärakentamista myönteisenä asiana, mutta tuulivoimaloiden sijoittamispäätökset pitää tehdä harkiten.

Myös sähköpylväät voivat olla kohtalokkaita merikotkalle. Etenkin Ahvenanmaan saaristossa on sattunut tilanteita, joissa merikotka on kuollut sähköiskuun, ja lähitienoon sähköt ovat samalla katkenneet. Tällaisia pylväitä voidaan suojata ja korjata turvallisiksi.

Mitä WWF tekee?

Olemme suojelleet merikotkaa vuosikymmenten ajan. Perustimme vuonna 1973 merikotkatyöryhmän, jonka ansioksi voidaan lukea lajin pelastaminen Suomessa sukupuuton partaalta. Vuonna 2019 merikotka pääsi pois Suomen uhanalaisten lajien listalta ja nyt se luokitellaan elinvoimaiseksi. Koska merikotka ei ole enää uhanalainen, emme käytä jatkossa enää yhtä paljon resursseja sen suojeluun. Vastuu merikotkakannan seurantaan ja suojeluun liittyvästä kenttätyöstä on siirtymässä Sääksisäätiölle. Suojelle merikotkaa edelleen monipuolisin keinoin.

  • Inventoimme merikotkan pesät ja laskemme poikaset

    Vuonna 2019 merikotkatyöryhmämme vapaaehtoiset laskivat 558 poikasta.

  • Tuemme suojelua palvelevaa tutkimusta ja julkaisemme itse tietoa

    Olemme esimerkiksi laatineet ohjeen siitä, miten merikotkan esiintyminen tulee ottaa huomioon tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja suunniteltaessa. Ohje, josta on myös ruotsinkielinen versio, on tarkoitettu energiayhtiöiden, suunnittelijoiden, kaavoittajien ja ympäristöviranomaisten käyttöön. Ohje on päivitetty helmikuussa 2015.

  • Teemme merikotkien satelliittiseurantaa

    Teemme satelliittiseurantaa yhdessä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Lähettimien avulla saadaan uutta tietoa siitä, kuinka lähellä suunniteltuja ja jo toimivia tuulivoimaloita linnut liikkuvat.

  • Edistämme pesäpaikkojen suojelua

    Edistämme pesäpaikkojen suojelua yhdessä maanomistajien ja viranomaisten kanssa. Olemme myös ostaneet merikotkalle suojelualueita.

  • Tiedotamme merikotkasta ja sen elintavoista

Haluatko auttaa?

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.