Itämeren pinta liplattaa aurinkoisessa säässä. Kauempana näkyvä purjevene matkaa kevyillä aalloilla. Taustalla häämöttää majakka.

Itämeri

59°N, 21°E

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä, joka kärsii erityisesti rehevöitymisestä. Myös ylikalastus, öljykuljetukset, lisääntyvä laivaliikenne ja ilmastonmuutos uhkaavat rakasta mutta sairasta mertamme. Työskentelemme Itämeren pelastamiseksi niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Suomessa erityisesti Itämeren rannikkovedet voivat huonosti. Ihminen on tähän suurin syypää. Rannikkovesiämme rehevöittävät erityisesti maa- ja metsätaloudesta valuvat ravinteet.

Itämeren rantavaltiot ovat sitoutuneet parantamaan Itämeren tilaa merkittävästi vuoteen 2021 mennessä. Valtiot allekirjoittivat Itämeren suojeluun tähtäävän toimenpideohjelman, Baltic Sea Action Planin, hieman yli kymmenen vuotta sitten. Tällä hetkellä ohjelman tavoitteista ollaan jäljessä, ja uusi Itämeren suojelun toimenpideohjelma tulee voimaan vuosille 2021-2030.

Voit oppia lisää Itämerestä alla olevasta kuvagalleriasta:

Uhat

Pieni Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Sitä uhkaavat muun muassa rehevöityminen, lisääntyvä laivaliikenne, ylikalastus ja ilmastonmuutos.

Rehevöityminen

Ylimääräisten ravinteiden aiheuttama rehevöityminen on Itämeren ongelmista suurin. Myrkylliset sinilevälautat kuuluvat rehevöitymisen näkyvimpiin vaikutuksiin. Itämeren pohja on paikoin hapetonta, mikä kiihdyttää rehevöitymistä entisestään.

Merenkulku

Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista. Sen vesillä kulkee joka hetki keskimäärin noin 2 000 suurta alusta, ja määrän ennustetaan yhä kasvavan. Laivojen joukossa on isoja öljytankkereita, vaarallisia aineita kuljettavia tankkereita, rahtialuksia ja matkustajalauttoja.

Suuri risteilyalus ja iso määrä pieniä purjeveneitä Itämeressä.

Öljyonnettomuudet

Itämeri on luokiteltu erityisen herkäksi merialueeksi (PSSA, Particularly Sensitive Sea Area). Matalassa ja karikkoisessa Itämeressä navigoiminen on vaativaa, ja talvella jääolosuhteet ovat laivaliikenteelle erityinen haaste. Herkällä alueella onnettomuuksien vaikutus on erityisen suuri. Sama pätee öljypäästöihin: Kylmässä vedessä öljy hajoaa hitaasti ja haitta-aineet vaikuttavat pitkään. Merialueet ovat pieniä, ja öljylautta voi levitä nopeasti rannoille. Rikkonainen ja saaristoinen rannikko ja talvisin jääpeite vaikeuttavat öljyntorjuntaa.

Kestämätön käyttö

Itämeren alueita tarvitaan muun muassa energiantuotantoon ja sen antimia ravinnoksi. Kasvavaan käyttöpaineeseen nähden Itämeren luontoa ei kuitenkaan suojella riittävästi. Suurimmat puutteet ovat pinnan alla. Esimerkiksi Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa ei ole suojeltu vedenalaista luontoa lainkaan. Toisin kuin maan käyttöä, meren käyttöä ei myöskään ole suunniteltu kokonaisuutena.

Itämeren kaupallisesti tärkeimmistä kaloista lohi ja turska kärsivät ylikalastuksesta. Iso ongelma on myös sivusaaliin heittäminen kuolleena takaisin mereen.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos on jo aiheuttanut mitattavia muutoksia Itämeressä. Jääpeitteen keskimääräinen laajuus on kaventunut, ja vuotuisten jääpäivien määrä on viime vuosikymmenien aikana vähentynyt.

Erityisesti syvien altaiden meriveden lämpötila on noussut, ja pintaveden suolapitoisuus on laskenut.

Moni Itämeren laji kärsii jo ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Matala suolapitoisuus ja meriveden lämpötilan nousu hankaloittavat esimerkiksi sinisimpukan kasvua ja lisääntymistä, ja lajin levinneisyys Suomen merialueella saattaa tulevaisuudessa kaventua. Sinisimpukka on yksi Itämeren avainlajeista: se puhdistaa ympäristönsä vettä, ja sitä käyttävät ravinnoksi muun muassa haahkat.

 

Mitä WWF tekee?

Valkoinen purjevene lipuu peilityynessä Itämeressä.

Tavoitteenamme on Itämeren palauttaminen hyvään ekologiseen tilaan sekä terveet, ympäristön muutoksille vastustuskykyiset ja elinvoimaiset eliöyhteisöt. Vaikutamme päättäjiin, teemme yhteistyötä yritysten kanssa ja osallistumme tutkimushankkeisiin ja kenttäprojekteihin.

Edistämme Itämeren suojelua seuraavilla tavoilla:

  • Kerromme Itämeren ahdingosta

    Lisäämme tietoa Itämeren ongelmista ja niiden ratkaisuista sekä arvioimme, miten hyvin Itämeren valtiot toteuttavat lupaamiaan suojelutoimenpiteitä. Voit tutustua Itämeri-aiheisiin raportteihimme täällä.

  • Torjumme rehevöitymistä

    Suomessa valtaosa Itämeren ravinnekuormituksesta tulee maa- ja metsätaloudesta. Vaikutamme maatalouden tukipolitiikkaan niin, että kuormitusta vähentävät viljelymenetelmät olisivat kannattavin ja houkuttelevin vaihtoehto.

    Erityisesti rannikkovesien tilaan voidaan vaikuttaa suoraan parantamalla järvien, jokien ja purojen vedenlaatua. Vähennämme maa- ja metsätaloudesta vesiin valuvien ravinteiden määrää muun muassa rakentamalla kosteikkoja ja ennallistamalla soita yhdessä maanomistajien kanssa. Lue lisää Vesiensuojelu 4K -hankkeestamme.

  • Palkitsemme Itämeren ympäristöystävällisimmän viljelijän

    Jaamme tietoa rehevöitymistä vähentävistä viljelymenetelmistä palkitsemalla vuosittain 10 000 eurolla Itämeren ympäristöystävällisimmän viljelijän. Samalla annamme tunnustusta Itämeri-ystävällisen viljelyn edelläkävijöille. Lue lisää viljelijäkilpailustamme.

  • Vaikutamme meripolitiikkaan EU:ssa

    EU:n meristrategiadirektiivi on meripolitiikan tärkein työkalu. Seuraamme sen toteutumista yhdessä muiden Itämeren rantavaltioiden luonnonsuojelujärjestöjen kanssa. Vaikutamme muun muassa siihen, että Itämeren käyttöä tarkastellaan kokonaisuutena eikä sektoreittain. Edistämme myös suojelualueiden perustamista ja laajentamista. Meripolitiikassa tavoitteenamme on, että ympäristönäkökulma ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen toteutuvat Itämeren käytön suunnittelussa.

  • Vaadimme vedenalaisen luonnon suojelua

    Vaikutamme myös kotimaan meripolitiikkaan, jonka suurimmat puutteet koskevat vedenalaisen luonnon suojelua. Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon tulee liittää 40 000 hehtaaria vesialueita alueen merenalaisen luonnon turvaamiseksi, ja Porkkalanniemen ympäristö tulee vihdoin suojella perustamalla alueelle kansallispuisto, johon sisältyvät myös ympäröivät merialueet.

  • Edistämme kestävää kalastusta

    Vaikutamme EU:n ja kotimaan kalastuspolitiikkaan ylikalastuksen ja laittoman kalastuksen lopettamiseksi Itämerellä. Kalastuskiintiöiden tulee perustua Kansainvälisen merentutkimusneuvosto ICES:n tieteellisiin suosituksiin. Joidenkin lajien, kuten lohen, kalastukseen tulee myös säätää ylämitta, jotta suurikokoiset yksilöt pääsevät lisääntymään.

     

  • Kannustamme kestäviin ruokavalintoihin

    Autamme kuluttajia ja kalakauppiaita tekemään Itämeren kalakantojen kannalta hyviä valintoja. Kalaoppaamme kertoo, mitä kalalajeja kannattaa suosia ja mitä välttää. MSC- ja ASC-sertifikaatit takaavat, että myytävä kala on pyydetty tai kasvatettu kestävästi.

  • Teemme kansainvälistä yhteistyötä

    Itämeren ongelmat voidaan ratkaista vain valtioiden rajat ylittävällä yhteistyöllä. Muiden Itämeren valtioiden WWF-toimistojen kanssa perustamamme Itämeri-verkosto (Baltic Ecoregion Programme) toimii koko Itämeren alueella niin kalastajien, maanviljelijöiden, hallitusten, teollisuuden kuin muiden luonnonsuojelujärjestöjen kanssa. Verkosto työskentelee rehevöitymisen torjumiseksi, kalastuksen kestävyyden parantamiseksi sekä Itämeren kestävän käytön edistämiseksi. Asiantuntijamme toimivat myös Itämeren suojelukomission (HELCOM) suojelusopimuksen toimeenpanon virallisina tarkkailijoina.

  • Varaudumme öljyonnettomuuksiin

    Ylläpidämme ja koulutamme vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoja, jotka toimivat viranomaisten apuna öljyonnettomuuden tapahtuessa. Katso tästä lisää tietoa öljyntorjuntajoukoistamme.

  • Pidämme huolta rannikosta ja saaristosta

    Kunnostamme rannikon ja saariston uhanalaisia ja lajistoltaan arvokkaita perinneympäristöjä joka vuosi talkoovoimin. Katso tästä lisää tietoa talkooleireistämme.  Lisäksi WWF vaatii maasähkön käyttöonottoa Itämeren satamissa nopealla aikataululla.

  • Autamme Itämeren taimenkantoja

    Kunnostamme myös erittäin uhanalaisen taimenen lisääntymis- ja poikasalueita mereen laskevissa joissa Itämeren taimenkantojen tilan parantamiseksi. Katso tästä lisää tietoa virtavesitalkoistamme.

  • Suojelemme itämerennorppaa

    Autamme uhanalaista itämerennorppaa, joka serkkunsa saimaannorpan tavoin kärsii ilmastonmuutoksesta. Norppia on koko Itämeren alueella noin 10 000–20 000. Saaristomeren ja itäisen Suomenlahden kannat ovat hyvin pieniä ja uhanalaisia. Lue lisää itämerennorpasta.

Miten sinä voit auttaa Itämerta

Pelastetaan Itämeri tuleville sukupolville

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä, se tarvitsee apuamme. Suojelemme Itämerta pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Tule mukaan auttamaan!

Auta Itämeri-kummina

Pelastetaan Itämeri tuleville sukupolville

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä, se tarvitsee apuamme. Suojelemme Itämerta pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Tule mukaan auttamaan!

Perusta kosteikko

WWF työskentelee vesiensuojelun 4K-hankkeessa Länsi-Uudellamaalla yhdessä maanomistajien kanssa. Ota yhteyttä, mikäli olet kiinostunut perustamaan alueella kosteikon!

Lue lisää 4K-hankkeesta

Perusta kosteikko

WWF työskentelee vesiensuojelun 4K-hankkeessa Länsi-Uudellamaalla yhdessä maanomistajien kanssa. Ota yhteyttä, mikäli olet kiinostunut perustamaan alueella kosteikon!