Rankku-hankkeiden kohteet

Täktom

Hangon Täktomiin rakennettiin kaksi kosteikkoa syksyllä 2021 yksityisomisteisille maille. Kosteikkojen suunniteltu yhteispinta-ala on 2,3 ha ja ne käsittelevät vedet noin 150 ha alalta. 

Molemmat kosteikoista toteutettiin kaivamalla ja patoamalla. Toinen kosteikoista, vesipinta-alaltaan noin 0,8 ha, rakennettiin alavalle kosteapohjaiselle havupuuvaltaiselle ja ajoittaisista tulvista kärsivälle metsämaalle, johon kertyy vesiä noin 10 hehtaarin laajuiselta metsävaltaiselta lähivaluma-alueelta. Metsäalueelta vedet laskevat pellon reunaojaa pitkin viljelysaluetta halkovaan päävaltaojaan, josta ne ohjataan toiselle rakennetuista kosteikoista, joka puolestaan rakennettiin sarkaojitetetulle laidunniitylle. Aiempina vuosina tämä niittyalue on ollut käytössä ylämaankarjan laidunmaana. Tähän valmistuneen 0,7 ha suuruisen kosteikon kautta kierrätetään noin 140 ha lähivaluma-alueen vedet sekä metsäalueen kosteikolta johdetut vedet. 

Kosteikkojen jälkeen alueen vedet laskevat alapuolista päävaltaojaa pitkin vajaan 2 kilometrin matkan Vedagrundetin edustalla sijaitsevaan Karlsvik -nimiseen ruovikoituneeseen merenlahteen, joka kuuluu osana laajaan Tammisaaren ja Hangon saariston sekä Pohjanpitäjänlahden merialueet käsittävään Natura 2000 -verkoston suojelualuekokonaisuuteen. Kosteikot hillitsevät rannikkovesien rehevöitymistä, tarjoavat elinympäristöjä linnuille sekä tasaavat tulvia ja toisaalta toimivat vesivarastoina eläimille kesän kuivina jaksoina. 

Lågnäsviken

Talvella 2022 Inkoon  Lågnäsiin Westerby ja Grotasin tilojen maille rakennettiin kaksi kosteikkoa, joiden tavoitteena on parantaa maa- ja metsätalouden vesienhallintaa, vähentää Itämeren ravinnekuormitusta ja edistää alueen luonnon monimuotoisuutta. 

Kosteikoista suurempi, 3,8 hehtaarin laajuinen peltokosteikko rakennettiin Grotasin tilan kostealle peltoalueelle, jonne kertyy vesiä ympäröiviltä metsäalueilta. Pienempi, 1,2 hehtaarin kokoinen kosteikko rakennettiin Lågnäsvikenin merenlahden pohjukkaan, joka sijaitsee sekä Westerby Gårdin että Grotasin tilojen mailla. Alue, jolle kosteikko rakennettiin, on alavaa ja ruovikkoista merenrantaniittyä, jolle valumavedet kertyvät 211 hehtaarin suuruiselta maa- ja metsätalousalueelta. Kosteikon lisäksi rakennettiin myös kaksi laskeutusallasta kosteikon yläpuolisen uoman varteen, jotka myös osaltaan hidastavat valumavesien virtausta ja tehostavat ravinteiden ja kiintoaineen talteenottoa. 

Itämeren rehevöitymisen hillitsemisen lisäksi kosteikot tarjoavat myös elinympäristöjä esimerkiksi vesi- ja kahlaajalinnuille, jotka voivat pesiä, kasvattaa poikasiaan, hankkia ravintoa ja levähtää kosteikoilla. Alaville merenrantaniityille perustettavat kosteikkoympäristöt parantavat lisäksi monien rantakutuisten kalalajien elinolosuhteita. 

Hangist

Raaseporin Hangistiin rakennettiin kesällä 2022 kaksi kosteikkoa yksityisomisteisille maille. Kosteikot rakennettiin Hangistvikenin ruovikoituneen merenlahden pohjukan alaville pelto- ja rantametsäalueille alueen halki virtaavan päälaskuojan päähän molemmin puolin. Kosteikoiden tavoitteena on parantaa maa- ja metsätalouden vesienhallintaa, vähentää Itämeren ravinnekuormitusta ja edistää alueen luonnon monimuotoisuutta. 

Kosteikot käsittelevät valumavesiä yhteensä 115 hehtaarin suuruiselta maa- ja metsätalousvaltaiselta alalta. Päälaskuojan länsipuolelle rakennettiin 0,98 hehtaarin suuruinen kosteikko patoamalla ja itäpuolelle puolestaan 0,85 hehtaarin suuruinen kosteikko kaivamalla. Yhdessä ne hidastavat valumavesien virtausta ja tehostavat ravinteiden ja kiintoaineen talteenottoa sekä käsittelevät kokonaisen uoman valumavedet. 

Kärrbyn kosteikko, sedimentointiallas ja pohjakynnykset 

Syksyllä 2023 Raaseporin Kärrbyhyn yksityisen maanomistajan omistamalle kiinteistölle 0,75 ha suuruinen kosteikko, laskeutusallas ja pohjakynnyksiä parantamaan alueen vesienhallintaa ja valumavesien käsittelyä.  

Kärrbyn viljelysalueen halki virtaavaan päälaskuojaan kertyy vesiä noin 250 hehtaarin suuruiselta metsävaltaiselta lähivaluma-alueelta. Kohdealueen peltojen ja valtaojien valumavedet ovat aiemmin laskeneet suoraan ekologisesti välttävässä tilassa olevan merenlahden, Dragsviksfjärdenin, itäiseen pohjukkaan, Totalfladaniin. Totalfladan on kansallisesti tärkeä lintujensuojelualue ja se kuuluu Totalfladan–Persöfladan luonnonsuojelualueeseen. Jatkossa vedet laskevat kynnysten, laskeutusaltaan ja kosteikon kautta, jolloin veden virtaus hidastuu ja laskeutusallas ja kosteikko pidättävät vedestä kiintoainetta ja ravinteita.   

Fiskbäckvikenin kosteikko 

Syyskuussa/Syksyllä 2023 Raaseporin Korsuddarnaan valmistui yksityisten maanomistajien omistamalle kiinteistölle 0,9 ha suuruinen kosteikko aivan Fiskbäckviken-nimisen merenlahden rannan läheisyyteen vähentämään Itämereen päätyvää ravinnekuormitusta sekä lisäämään luonnon monimuotoisuutta ja alueen maisemallista ilmettä. 

Kosteikko toteutettiin kaivamalla ja patoamalla entiselle pitkään käyttämättä olleelle peltomaalle. Kosteikolle kertyy valumavesiä noin 34 ha suuruiselta metsävaltaiselta valuma-alueelta, josta vesi on aikaisemmin laskenut suoraan rehevöityneeseen merenlahteen. Jatkossa vesi kulkee kosteikon läpi, minkä aikana veden virtaus hidastuu ja kosteikko puhdistaa vettä ravinteista ja kiintoaineesta. Kosteikko muodostaa rantaan rakenteeltaan monimuotoisen ympäristön, jonka avulla voidaan edistää vesiensuojelua. 

Maanomistajan toiveesta tähän kosteikkoon toteutettiin kolme kappaletta linnunmuotoisia saaria kuvastamaan kosteikolla viihtyviä lintulajeja. Yksi saarista esittää sorsaa, toinen lentävää joutsenta ja kolmas kosteikossa seisovaa kahlaajalintua.