Laumanvartijahanke
WWF:n tämänhetkisen laumanvartijatyön tavoitteena on kerätä ja levittää tietoa laumanvartijakoirien käyttömahdollisuuksista karjatiloilla. Laumanvartijakoirat suojelevat laiduneläimiä pedoilta ja mahdollistavat näin laiduneläinten tärkeän tehtävän uhanalaisten perinneympäristöjen hoitajina.
Tilastojen mukaan susi on aiheuttanut vuosittain keskimäärin yli sata petovahinkona korvattua lammasvahinkoa. Suden ja muiden suurpetovahinkojen estämiseksi käytetään muun muassa sähköisiä suurpetoaitoja ja laumanvartijakoiria. Petoaita on erinomainen suoja, mutta varsinkin laajemmilla laitumilla sen pystyttäminen ja huolto voi olla varsin työlästä. Laumanvartijakoirien käyttö petoaitojen ohella etenkin vaikeakulkuisemmilla laitumilla voi olla hyvä vaihtoehto.
Koirien käytössä laumanvartijoina on paljon potentiaalia, ja niiden laajempi käyttö mahdollistaisi myös rauhallisemman rinnakkaiselon suurpetojemme kanssa. Koirien hankintaan ja koulutukseen liittyvät kysymykset kuitenkin mietityttävät koiria harkitsevia ja niitä jo käyttäviä karjatiloja.
Kolme esimerkkitilaa vuonna 2026
Vuonna 2026 WWF selvittää laumanvartijakoirien hankintaan ja käyttöön liittyviä mahdollisuuksia Suomessa. Työssä tarkastellaan sekä laumanvartijakoiria jo käyttävien että koirattomien kotieläintilojen kokemuksia ja näkemyksiä sekä selvitetään, mitkä tekijät kannustavat koiran hankintaan ja mitkä puolestaan muodostavat sille esteitä.
Vuoden aikana seurataan laumanvartijakoirien käyttöä kolmella karjatilalla:
Nihtilän tila, Kärkölä
Päijät-Hämeessä Kärkölässä sijaitsevalla Nihtilän tilalla on noin 100 uuhta ja vuosittain noin 200 karitsaa. Laumanvartijakoirien käyttöä tilalla alettiin selvittää jo vuonna 2017, ja ensimmäinen laumanvartija tuli tilalle vuonna 2022. Alueen susitilanne on sittemmin muuttunut nopeasti. Vuonna 2025 alueelle vahvistettiin susireviiri ja samana vuonna Nihtilässä ja kahdella lähitilalla sattui useita lammasvahinkoja. Tällä hetkellä tilalla kasvaa kaksi nuorta laumanvartijaa, keskiaasiankoira Agatha ja maremmano-abruzzese Somnus, joiden tehtävänä on tulevaisuudessa suojata lammaskatrasta suurpedoilta.
Eronen/Ollilan tila, Kitee
Kiteellä Pohjois-Karjalassa sijaitsevalla tilalla kasvatetaan noin 60:tä uuhta karitsoineen sekä noin 100:aa nautaa. Eläimet laiduntavat pelto- ja perinnebiotooppilaitumilla kahden eri tilakeskuksen alueella. Toistuvat petovahingot ja niistä aiheutunut huoli eläinten turvallisuudesta johtivat laumanvartijakoirien hankintaan vuonna 2024. Koirien tehtävänä on pitää suurpedot loitolla laitumilta ja ennaltaehkäistä petovahinkoja.
Mikkolan tila, Salo
Salon Hajalassa sijaitsevalla Peppi ja Marko Laineen Mikkolan tilalla kasvatetaan noin 200:aa uuhta karitsoineen, ja lampaat laiduntavat muun muassa laajoilla jokivarsien suojavyöhykkeillä ja luonnon monimuotoisuuskohteilla. Tilalla on pitkä kokemus suurpetovahinkojen ennaltaehkäisystä, ja se oli mukana jo WWF:n aiemmassa laumanvartijahankkeessa, jossa Jingo- ja Timotei-laamoja kokeiltiin lampaiden vartijoina. Mikkolan tilalla petovahinkojen ehkäisy perustuu erilaisten keinojen yhdistämiseen, ja laumanvartijaeläinten lisäksi tilalla on hyödynnetty muun muassa petoaitaa ja erilaisia pelotteita. Tilalla on tapahtunut useita petovahinkoja suojauksesta huolimatta.
Kyselyä koirattomille tiloille sekä tukimallin pohdintaa
Kolmen esimerkkitilan seurannan lisäksi selvitämme koirattomille karjatiloille suunnatulla kyselyllä ja haastatteluilla erityisesti syitä siihen, miksi tiloille ei ole hankittu tai tilalla ei voida käyttää laumanvartijakoiria.
Työssä tarkastellaan myös laumanvartijakoirien käyttöön liittyviä taloudellisia ja lainsäädännöllisiä kysymyksiä sekä mahdollisen taloudellisen tuen tarvetta ja hyötyjä. Samalla selvitetään muualla, kuten Ruotsissa ja muualla EU:ssa, käytössä olevia toimintamalleja sekä laumanvartijakoirien merkitystä laidunnukselle ja maisemanhoidolle.
Hanke vuosina 2023–2024
Järjestimme vuosien 2023–2024 aikana useita koulutus- ja verkostoitumistilaisuuksia, joissa jaoimme tietoa hyvistä käytännöistä muun muassa koiran kouluttamisessa sekä rohkaisimme tilallisia koirien hankintaan. Tilaisuuksissa osallistujat saivat tärkeää vertaistukea ja pääsivät jakamaan kokemuksia.
Osa tilaisuuksista järjestettiin tilavierailuina laumanvartijakoiria käyttäville tiloille. Vierailuja järjestettiin laajasti eri puolilla Suomea, jotta koiria harkitsevat tilalliset pääsivät näkemään koirien työskentelyä, tutustumaan laidunnuksen käytännön järjestelyihin ja keskustelemaan mieltä askarruttavista kysymyksistä.
Vuosien 2023–2024 hanketta rahoitti ympäristöministeriö.
Tapahtumat
Tallenteita menneistä tapahtumista:
Laumanvartijakoirat-webinaarisarjan ensimmäinen luento järjestettiin 28.4.2023. Luennoitsijana toimi eläintenkouluttaja Kaisa Hilska Karjataidon luomutilalta. Webinaarissa Hilska kertoi perusasioita laumanvartijakoirien käyttöönotosta.
Laumanvartijakoirat työkäytössä -webinaarisarjan kolmas luento järjestettiin 14.12.2023 otsikolla ”Pennun kasvatus”. Luennoitsijana toimi laumanvartijakoirien kasvattaja Petra Frondelius.
Laumanvartijakoirat työkäytössä -webinaarisarjan neljäs luento järjestettiin 11.1.2024 otsikolla ”Laumanvartijakoirat arjessa ja työssä”. Luennoitsijana toimi Kristiina Nyholm.
Laumanvartijakoirat työkäytössä -webinaarisarjan viides luento järjestettiin 8.2.2024 otsikolla ”Haasteet ja mahdollisuudet laumanvartijakoirien kanssa”. Luennoitsijana toimi Petra Frondelius.
Laumanvartijakoirat työkäytössä -webinaarisarjan kuudes luento järjestettiin 14.3.2024 otsikolla ”Miten itäiset ja läntiset laumanvartijarodut eroavat toisistaan ja työkoiran terve rakenne”. Luennoitsijana toimivat Hanna-Mari Sorvo sekä Iida Lahti.
Laumanvartijakoirat työkäytössä -webinaarisarjan seitsemäs luento järjestettiin 11.4.2024. Webinaarissa haastateltiin laumanvartijakoirien omistajia, Minna Erosta ja Miina Huittista.
Laumanvartijakoirat työkäytössä -webinaarisarjan kahdeksas luento järjestettiin 16.5.2024. Yhteenveto-webinaarissa luennoi eläintenkouluttaja Kaisa Hilska Karjataidon luomutilalta.
Materiaaleja
Hankkeen avaukseksi julkaisimme oppaan laumanvartijakoiran käytöstä. Opas kertoo kattavasti muun muassa koiran hankinnasta, kouluttamisesta tehtäväänsä, käyttäytymisestä sekä koirasta aiheutuvista kuluista. Opas on sovellettu käännös Linda van Bommelin (alkuperäinen opas) laatimasta oppaasta laumanvartijakoirien käyttöä harkitseville, ja sitä on täydennetty suomalaisesimerkein.
Vuonna 2022 teetimme koirien omistajille kyselyn koirien käyttökokemuksista. Tulokset olivat varsin rohkaisevia: 88 prosenttia vastaajista koki, että koirasta oli hyötyä petovahinkojen torjunnassa paljon tai riittävästi. Kyselyn tulokset on koottu raporttiin:
Laumanvartijakoirat petovahinkojen torjunnassa -hanke 2023–2024 oli jatkoa vuosien 2021–2022 Laumanvartijaeläinten käytön lisääminen Suomessa -hankkeelle, jossa tuotettiin tietoa koirien käyttökokemuksista Suomessa ja tutkittiin laaman käyttömahdollisuuksia laumanvartijana. Hankkeita rahoitti ympäristöministeriö. Lisätietoa vuosien 2021–2022 hankkeesta alla.
Laamat lampaiden vartijoina
WWF:n vuosina 2021-2022 koordinoiman hankkeen avulla tutkimme ensimmäistä kertaa Suomessa laamojen käyttömahdollisuuksia lammastiloilla:
Julkaisimme tuolloin laumanvartijalaamoja harkitseville lammastilallisille ohjepaketin, johon on koottu lampaiden ja laamojen yhteislaidunnuksessa huomioitavat seikat. Ohjeessa kerrottiin myös kahden lammastilan kokemuksista laamojen käytöstä kesällä 2021.
Kesällä 2022 seurasimme lammasvahteina toimivia laamoja WWF:n Luontoliven laamakamerassa:
Hankkeen osana toteutettiin laumanvartijakoiriin liittyvä kysely. Kysely rajattiin Suomen kennelliiton hyväksymien rotujen laumanvartijakoirille, jotka ovat tai ovat olleet työkäytössä karjatiloilla.
Osana hanketta toteutettiin myös kirjallisuuskatsaus laumanvartijaeläinten käytön lisäämisestä Suomessa.
WWF koordinoi hankkeen toimenpiteiden toteutusta ja vastasi hankehallinnosta. Hankkeen yhteistyökumppaneina olivat Suomen lammasyhdistys, Suomen Maremmano-Abruzzese seura ry ja Suomen alpakka- ja laamayhdistys ry.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.