WWF:n luontolive – Plankton

WWF:n Luontolive avaa planktonkameran yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Kamerassa nähdään mikroskooppista kuvavirtaa keijustoon kuuluvasta kasviplanktonista, eli vedessä elävistä hyvin pienistä yhteyttävistä levistä. Kamera on katsottavissa 14.-15.4.2025.

ⓘ YouTuben soittimella on ollut ongelmia näyttää pystykuva kokonaan joillakin puhelinmalleilla ilman evästeiden hyväksyntää. Jos kuva näkyy oudosti, voit klikata videon koko näytön suuruiseksi soittimen ohjaimista.

Miksi WWF avaa Planktonkameran?

Planktonkamerassa näytetään mikroskooppisen pieniä leviä, joita kuvataan reaaliajassa merivedestä Utön saarelta lounaissaaristosta. Planktonin kuvaus on osa Suomen ympäristökeskuksen tutkimusta, jonka kautta pääsemme kurkistamaan vedenalaiseen mikroskooppiseen maailmaan.

Planktonlevistä parhaiten tunnetaan sinilevät, mutta niitä elää Itämeressä hyvin paljon eri lajiryhmissä. Keväisin runsaimmin esiintyy piileviä. Planktonlevät yhteyttävät ja tuottavat paljon happea ja sitovat hiiltä. Ne ovat myös tärkeä osa Itämeren ravintoverkkoa. Planktonlevät ovat eläinplanktonin ruokaa, jotka puolestaan kuuluvat silakan ruokalistalle.

Kysy planktonista asiantuntijoilta

Lähetettyihin kysymyksiin vastataan Planktonstudiossa tiistaina 15.4. klo 14-15. Kysymyksiä voi lähettää myös suoran lähetyksen aikana. Planktonstudion asiantuntijoina ovat Suomen ympäristökeskuksen tutkijat Katri Kuuppo, Kaisa Kraft ja Seppo Knuuttila sekä WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska.

Opettajille

Planktonkameran katselu sopii hyvin osaksi ympäristötiedon ja biologian opetusta. Kokosimme aiheeseen liittyviä tehtäviä oppitunneille.

Tutustu alakoulun planktonaiheisiin tehtäviin

Tutustu yläkoulun ja lukion planktonaiheisiin tehtäviin

Tutustu Itämerisuunnistus-rastirataan

Tutustu Ilmastonmuutos muuttaa Itämerta -sivuun

Tutustu Ilmastonmuutos muuttaa Suomen luontoa -tehtäviin

Pysy kärryillä Luontoliven uutuuksista

Sinua saattaa kiinnostaa

18/09/2023

Itämeren kalakannat ovat kriisissä – ”Kalastusta on leikattava merkittävästi”

Itämeren silakkakantojen taantuminen on huolestuttava merkki Itämeren ekosysteemissä ja ravintoverkoissa tapahtuneista muutoksista, sekä osoitus tarpeesta ottaa Itämeressä tapahtuvat muutokset paremmin huomioon kalastuskiintiöistä päätettäessä. Myös Itämeren lohelle kulunut vuosi on ollut katastrofaalinen, millä saattaa olla vaikutusta kalastukseen ensi vuonna.

Lue lisää

25/04/2019

Itämeri

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä, joka kärsii erityisesti rehevöitymisestä. Myös ylikalastus, ilmastonmuutos, öljykuljetukset, lisääntyvä laivaliikenne ja muu ihmistoiminta uhkaavat rakasta mertamme. Työskentelemme ainutlaatuisen Itämeren pelastamiseksi niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Lue lisää

Itämerennorppa ylhäältä päin sulavalla jäälautalla

26/02/2020

Ilmastonmuutos lisää Itämeren sinilevää ja haittaa eläimiä – katso, miten Itämeri muuttuu

Ilmastonmuutos tuo yhä useammin vähälumisia, mutta runsassateisia talvia eteläiseen Suomeen. Sadevesi ja tulvat huuhtovat yhä enemmän ravinteita rehevöityvään Itämereen.

Lue lisää

Yhteistyössä

WWF:n Luontoliven toteuttaminen ei olisi mahdollista ilman loistavia yhteistyökumppaneita.
Kiitos toteutuskumppaneillemme Suomen ympäristökeskukselle Imaging FlowCytobot -tutkimuslaitteen aineistosta ja Pukki Visualsille liven toteutuksesta.