Ilmastonmuutos lisää Itämeren sinilevää ja haittaa eläimiä – katso, miten Itämeri muuttuu

Ilmastonmuutos tuo yhä useammin vähälumisia, mutta runsassateisia talvia eteläiseen Suomeen. Sadevesi ja tulvat huuhtovat yhä enemmän ravinteita rehevöityvään Itämereen.

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Sen tulevaisuus ei näytä valoisalta muuttuvassa ilmastossa. WWF on julkaissut erikoissivuston, jonka avulla ilmastonmuutoksen tuomia muutoksia Itämereen voi tarkastella.

“Itämeri on herkkä ilmastonmuutoksen seurauksille, koska se on matala sisämeri ja sen vedenvaihtuvuus on pientä”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.

Sinilevämassaa Itämeren rannikolla

Ilmastonmuutos tuo Itämereen yhä enemmän sinilevää. Sinilevälautat pysyvät myös pidempään.

Sinilevää yhä enemmän ja pidempään

Rehevöityminen on Itämeren suurin uhka. Aiemmin esimerkiksi Selkämerellä sinileväkukinnot olivat harvinaisia, mutta 2000-luvulla niistä on tullut pysyvä ilmiö. Tulevaisuudessa sinilevää on yhä kauemmin ja kasvustot ovat aiempaa laajempia ja paksumpia. Jo tänä talvena lumettomassa eteläisessä Suomessa on nähty runsaita sateita ja tulvia. Lisääntyvät sateet huuhtovat paljaalta maalta yhä enemmän ravinteita Itämereen, mikä lisää sinilevän määrää.

“Tämä talvi on erittäin huolestuttava esimerkki siitä, mitä tulevaisuudessa voi olla tiedossa. Vesi on monin paikoin noussut pelloille ja huuhtonut mennessään ravinteita”, Jyrkänkallio-Mikkola toteaa.

Sinilevän lisääntymisestä tulee rehevöitymistä ruokkiva kierre. Kun sinileväkukinto kuolee, se vajoaa pohjaan, jossa hajotustoiminta lisääntyy. Se taas kuluttaa pohjasta happea. Hapettomista pohjista fosfori liukenee takaisin veteen ja ruokkii edelleen sinileviä.

Itämerennorppa katsoo kohti sulaneella jäälautalla

Itämerennorppa kärsii jäättömistä talvista.

Vähemmän jäätä

Ilmastonmuutoksen takia Itämeri näyttää erilaiselta talvella. Kuluva talvi on esimerkki, millaisia jäätalvia Itämerellä voidaan nähdä. Jääpeite on vain Perämerellä eli Itämeren pohjoisosissa. Pintavedet voivat lämmetä jopa neljä astetta vuosisadan loppuun mennessä.

“Lämpimämpi meri jäätyy hitaammin, jääpeite on nykyistä ohuempi ja kestää lyhyemmän aikaa. Osa Itämeren alueista voi tulevaisuudessa jäädä kokonaan ilman jäätä”, Jyrkänkallio-Mikkola toteaa.

Jään väheneminen vaikuttaa Itämeren kasveihin ja eläimiin. Esimerkiksi itämerennorppa synnyttää poikasensa ahtojäälohkareiden muodostamiin pesäkoloihin. Jään väheneminen vaikeuttaa norpan pesintää.
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös rantoihin.

“Kun keväisin jäälautat sulavat ja kuluttavat rantojen kasvillisuutta, rannat pysyvät avoimina. Jos tämä vähenee, rannat ovat vaarassa kasvaa umpeen.”

Särkiä uimassa

Särkikalat, kuten särki, hyötyvät lämpenevästä ja rehevöityvästä Itämerestä.

Särkikalat hyötyvät, kylmän veden kalat taantuvat

Kylmään veteen sopeutuneet kalat, kuten made, kärsivät meriveden lämpenemisestä. Siian ja hauen määrät vähenevät. Sen sijaan särkikalat, kuten särki ja lahna, hyötyvät Itämeren rehevöitymisestä ja lämpenemisestä. Myös kasvillisuudessa tapahtuu paljon muutoksia.

“Rihmalevä valtaa jo nyt rakkolevältä tilaa. Rakkolevä on Itämeren avainlaji, josta monet muut lajit ovat riippuvaisia. Rakkolevä tarjoaa muille lajeille ravintoa ja suojaa, joten sen väheneminen vaikuttaisi laajasti muihin lajeihin, kuten haukeen ja moniin äyriäisiin.”

Sinisimpukoita ja kasvillisuutta Itämeren pohjassa

Monet Itämeren avainlajeista, kuten sinisimpukka, kärsivät ilmastonmuutoksen tuomista vaikutuksista.

Haitallisia vieraslajeja saapuu

Lämmin vesi tuo vieraslajeja, kuten valesinisimpukoita ja vaeltajasimpukoita, jotka vievät tilaa sinisimpukalta. Jo nyt merirokko vie elintilaa muilta lajeilta.

“Saaristolinnuille suuri uhka ovat munia ja poikasia syövät vieraslajit, kuten minkki ja supikoira. Erityisesti supikoira näyttää hyötyvän ilmastonmuutoksesta”, Jyrkänkallio-Mikkola sanoo.

Vieraslajit uhkaavat myös Itämeren rannikoita. Yksi suurimmista ongelmista on pihoilta ja puutarhoista levinnyt kurtturuusu, joka levittäytyy rannoille ja tukahduttaa muun kasvillisuuden alleen.

Näin WWF auttaa Itämerta

  • Toimimme Itämeren suojelukomission (HELCOM), kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) ja arktisen neuvoston tarkkailijaorganisaationa.
  • Joka vuosi kunnostamme rannikon ja saariston uhanalaisia ja lajistoltaan arvokkaita perinneympäristöjä talkoovoimin.
  • Suojelemme uhanalaista itämerennorppaa, ja yhdessä K-ryhmän kanssa kunnostamme erittäin uhanalaisen taimenen lisääntymis- ja poikasalueita mereen laskevissa joissa Itämeren taimenkantojen tilan parantamiseksi.
  • Yhdessä maanomistajien kanssa ennallistamme soita ja rakennamme kosteikkoja, jotka pidättävät Itämereen valuvia ravinteita ja estävät tehokkaasti rehevöitymistä ja sinilevää.
  • Työskentelemme laivaliikenteen ympäristövaikutusten pienentämiseksi yhdessä Tallink Siljan kanssa. Lisäksi WWF vaatii maasähkön käyttöönottoa Itämeren satamissa nopealla aikataululla.
Itämerennorppa rantakivellä piirroskuvituksessa

Ilmastonmuutos muuttaa Itämerta

Itämeri on erityisen herkkä ilmastonmuutoksen seurauksille, koska se on matala sisämeri. Sinilevän määrä lisääntyy ja eläin- ja kasvilajit kärsivät ilmaston lämmetessä.

Katso, miten Itämeri muuttuu
Itämerennorppa rantakivellä piirroskuvituksessa

Ilmastonmuutos muuttaa Itämerta

Itämeri on erityisen herkkä ilmastonmuutoksen seurauksille, koska se on matala sisämeri. Sinilevän määrä lisääntyy ja eläin- ja kasvilajit kärsivät ilmaston lämmetessä.

Pelastetaan Itämeri tuleville sukupolville

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä, se tarvitsee apuamme. Suojelemme Itämerta pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Tule mukaan auttamaan!

Auta Itämeri-kummina

Pelastetaan Itämeri tuleville sukupolville

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä, se tarvitsee apuamme. Suojelemme Itämerta pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Tule mukaan auttamaan!