WWF:n metsänhoito-oppaan toimien kustannukset ja hyödyt

Yleishyöty kaikissa toimissa on, että luonnon monimuotoisuus lisääntyy ja näin myös luonnon terveysvaikutukset ovat vahvemmat. Luonnoltaan monimuotoiset kohteet ovat yleensä myös maisemallisesti kauniita. Kustannuksiin on kuitenkin laskettava ammattilaisten ohjeistaminen, joka on tarpeen, kun toimitaan uudella, normaalista poikkeavalla tavalla.

Joissain kohdin oppaassa suositellut toimet voivat aiheuttaa suoria tulonmenetyksiä. Seuraavaan taulukkoon on eritelty oppaassa suositeltujen toimien kustannuksia ja hyötyjä toimenpiteittäin. Oppaassa aiemmin mainittuja yleisiä hyötyjä ja haittoja ei ole erikseen kirjattu taulukkoon.

Sekapuustoisuuden säilyttäminen
Vanhojen puiden säilyttäminen
Lahopuun säästäminen
Pensaiden ja varpujen säästäminen
Soiden ja rantojen luontoarvojen säilyttäminen
Pellon ja pihapiirin reunojen luonnonhoito

Kustannus

• Ei suoria tulonmenetyksiä.
• Kustannusten arviointi vaikeaa ja perustuu oletuksiin eri puulajien hinnoista kymmenien vuosien tai jopa sadan vuoden aikajänteellä.
• Useiden kasvatettavien puulajien elinvoimaisena pitäminen samassa metsikössä vaatii osaamista taimikonhoidossa ja kasvatushakkuissa.

Hyöty

• Tuottavampi metsämaa, sillä edullisemmat lämpöolosuhteet ja lehtikarike edistävät puuston kasvua.
• Tuhoriski pienenee, sillä metsän sienitaudit ja tuhohyönteiset ovat usein puulajikohtaisia.
• Pienemmät eri puulajien hinnanvaihteluiden riskit.
• Metsien muut hyödyt ovat suurempia kuin puuntuotannolliset hyödyt: mustikka, sienet ja riistalajit viihtyvät sekametsissä.
• FSC- metsäsertifiointikriteeri edellyttää lehtipuusekoituksen säilyttämistä.

Kustannus

• Säästettävän puuston hakkuuarvosta saamatta jäävät tulot. Jos jätät esim. 5 % varttuneista puista metsään pysyvästi, valiten taloudellisesti vähäarvoisia, mutta luonnon kannalta arvokkaita puita säästöpuiksi, tulonmenetys on vähemmän kuin 5 %.

Hyöty

• Tuhoriski pienenee, sillä vanhoissa puissa pesivät linnut syövät tuhohyönteisten toukkia ja pöllöt pyydystävät myyriä pois taimikoita tuhoamasta.
• Vanhoista, metsiin jätetyistä puista syntyy ajan kuluessa lahopuuta, jonka hyödyistä kerrotaan alla olevassa Lahopuun säästäminen -kohdassa.
• Metsäsertifiointikriteerit edellyttävät säästöpuiden jättämistä.

Kustannus

• Lahopuun säästäminen ei enimmäkseen aiheuta tulonmenetyksiä. Lähinnä pystyyn kuivuneilla havupuilla on käyttö- ja markkina-arvoa energiapuuna. Yksittäisten polttopuurunkojen haku metsästä on työlästä suhteessa hyötyyn.
• Ajoreitille sattuvan järeän maalahopuun kiertäminen tai siirtäminen hidastaa hieman metsäkoneen kulkua.

Hyöty

• Tuhoriski pienenee. Lahopuulla elävä monipuolinen eliöstö osallistuu metsätuhoja aiheuttavien hyönteisten kannan säätelyyn.
• Lahopuusta syntyvä humus parantaa metsämaan ravinteiden- ja vedenpidätyskykyä.
• Kuollut puu on hyvä kasvualusta uudelle puusukupolvelle.
• Metsäsertifiointikriteerit edellyttävät lahopuun säilyttämistä.

Kustannus

• Kasvutilan antaminen alikasvospuille ja pensaille sekä varvuston elinvoimaisuuden vaaliminen pystytään toteuttamaan siten, että kustannus jää vähäiseksi.

Hyöty

• Kuluja säästyy, kun turhaa raivausta ei tehdä. Ennakkoraivauksessa koko alaa ei tarvitse käsitellä.
• Saat monipuolisia hyötyjä metsästäsi. Riistalajit ja marjat viihtyvät.
• Alikasvosta voi hyödyntää uuden metsän kasvatuksessa. Näin säästetään istutuskuluissa.
• Maisemallinen vaihtelu tekee metsästäsi elinvoimaisen ja kiinnostavan ympäristön.

Kustannus

• Säästettävän puuston hakkuuarvosta saamatta jäävät tulot.
• Monissa suo- ja rantametsissä on keskimääräistä paremmat edellytykset siihen, että metsänhoidossa aletaan toimia metsän jatkuvan kasvatuksen käytännöillä.

Hyöty

• Veden vaikutukselle altistuvissa suo- ja rantametsissä puuston taloudellinen arvo on tavanomaista alempi mutta monimuotoisuusarvo suurempi. Metsätalouden harjoittamisen kustannukset ja toiminnan vesistövaikutukset ovat suurempia kohteilla, joilla puuston kasvu vaatii ojituksen. Suot ja rannat ovat siksi kustannustehokkuudeltaan erittäin hyviä kohteita luontoarvojen vaalimiseen.
• Metsän jatkuvassa kasvatuksessa metsän uudistuminen ei onnistuessaan aiheuta kustannuksia ja tarve taimikonhoidolle on vähäisempi.
• Metsä säilyy peitteisenä, maapohja ei kulu pahasti, huuhtoumat vähenevät ja vedet säilyvät kirkkaina.
• Luontoarvoiltaan erityisen arvokkaat laajemmat kohteet voi tarjota METSO-ohjelmaan ja saada taloudellista hyötyä suojelusta.
• Metsäsertifiointikriteerit rajoittavat hakkuita suo-ja rantametsissä.

Kustannus

• Yhtäältä puuston ja pensaskerroksen harventaminen vaatii työtä. Toisaalta samalla saadaan puuta myyntiin tai käyttöön.
• Säästettävän puuston hakkuuarvosta saamatta jäävät tulot.

Hyöty

• Tuholaisriskit pienenevät, sillä vaihettumisvyöhykkeet elättävät niin metsätuholaisten luontaisia vihollisia kuin kirvoja syöviä petohyönteisiäkin.
• Sadot paranevat niin pellolla, puutarhassa kuin metsässäkin, sillä vaihettumisvyöhykkeillä elävät mesipistiäiset pölyttävät satokasveja.
• Riistaeläimet viihtyvät reunavyöhykkeillä.