Vihreästä kullasta miljardien menoeräksi?
Suomessa hakataan metsiä niin paljon, että se uhkaa valtiontaloutta. Hakkuiden kokonaistasoa on pienennettävä, jotta valtio voisi välttää miljardien kustannukset.
Talousmetsämme ovat muuttumassa metsäteollisuuden tulonlähteestä koko yhteiskunnan menoeräksi: Suomen metsien hiilinielu, eli kyky sitoa ilmakehään päästämäämme hiilidioksidia, on heikentynyt jo pitkään. Suurimmat syyt metsien hiilinielutason sukellukseen ovat viimeisen vuosikymmenen aikana tuntuvasti nousseet hakkuumäärät sekä ongelmalliset hakkuutavat.
Jos metsien hiilinielua ei saada lisättyä huomattavasti, valtio joutuu hankkimaan nieluyksiköitä ja korvaavia päästöoikeuksia ulkomailta jopa useiden miljardien eurojen arvosta. Toinen tapa on vähentää liikenteen ja maatalouden päästöjä selvästi reippaammin, joka sekin vaikuttaa koko yhteiskuntaan.
Vaikka lasku metsien hiilinielun heikosta tilasta lankeaisi vasta seuraavan hallituksen kaudella, on vastuu nykyisellä Petteri Orpon hallituksella: se on ainoa, joka voi vielä toimia nielujen lisäämiseksi ennen määräaikaa. Tähän mennessä hallitus ei kuitenkaan ole tehnyt mitään nieluvajeen miljardilaskun välttämiseksi. Toimimattomuus johtaa kustannusten huomattavaan nousuun suomalaisten arjessa.
Auta hallitusta ymmärtämään vastuunsa – allekirjoita vetoomus
Vaadi kanssamme hallitusta ottamaan käyttöön riittävät keinot metsien tilan parantamiseksi ja hiilinielun lisäämiseksi. Hallituksella on vielä mahdollisuus välttää hiilinieluja heikentävästä metsätaloudesta aiheutuvat mittavat kustannukset.
Auta hallitusta ymmärtämään vastuunsa – allekirjoita vetoomus
Vähemmän hakkuita, enemmän säästöjä
EU:n päästökaupan myötä teollisuuden päästöille on määräytynyt hinta. Vastaavalla tavalla nieluilla on rahallinen arvo, sillä EU-maat ovat sitoutuneet tiettyyn nielutasoon. Myös Suomen kansallinen ilmastolaki velvoittaa hallitusta varmistamaan, että Suomi on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035.
Suomen metsien hiilinielu ei täytä EU:ssa luvattua hiilinielutasoa. Sen takia Suomi voi joutua korvaamaan metsien vajavaista hiilinielua jopa 9 miljardin euron arvosta. Hiilinielujen lisääminen hakkuita vähentämällä ja hakkuutapoja muuttamalla tulisi huomattavasti edullisemmaksi.
Jos riittävää nielutasoa ei saavuteta, on metsien heikosta tilasta aiheutuvia kustannuksia siirrettävä esimerkiksi liikenteen ja asumisen hintoihin. Kustannukset lankeavat lopulta veronmaksajien harteille. Silti hallitus on sivuuttanut useita toimia, joilla hiilinieluja heikentävää metsien ylikulutusta voitaisiin hillitä. Tämä on lyhytnäköistä talouspolitiikkaa.
Hiilinielukeskustelussa on esitetty paikkansa pitämättömiä väitteitä siitä, että nieluja saataisiin kasvatettua parhaiten lisäämällä hakkuita. Metsänhoidon isoilla muutoksilla, kuten siirtymällä jatkuvaan kasvatukseen turvemailla, pidentämällä talousmetsien hakkuiden väliä eli kiertoaikoja sekä metsittämällä joutomaita voidaan jossain määrin parantaa metsänieluja, mutta nopeimmat vaikutukset saadaan vähentämällä hakkuita kestävälle tasolle. Metsäteollisuuden hyötyjä ajavien, mutta Suomen taloutta ja suomalaisten hyvinvointia heikentävien myyttien viljelyn sijaan nielutoimet tulisi perustaa faktoihin.
Keinot olemassa – hallituksella vastuu toimia
Hallituksen on turvattava metsien hiilinielut niin, ettei valtiolle – ja viime kädessä veronmaksajille – koidu miljardien eurojen laskua. Jos hallitus on tosissaan talouden tasapainottamisen tavoitteen kanssa, sen on ryhdyttävä pikaisiin toimiin hakkuutason pienentämiseksi ja metsien hiilinielujen tilan huomattavaksi parantamiseksi.
Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma päivitettävä
Orpon hallitus on vesittänyt alun perinkin puutteellisen Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) toimeenpanoa. Suunnitelma on päivitettävä perusteellisesti, ja siinä on esitettävä toimenpiteet, joiden avulla Suomi saavuttaa nieluvelvoitteensa kustannustehokkaasti ja yhteiskunnan kokonaisedun huomioiden. Tämä ei onnistu ilman metsänielujen tason nostoa.
Hakkuiden kokonaistasoa pienennettävä
Hakkuiden vuosittainen kokonaismäärä on saatava laskettua pysyvästi kestävälle tasolle. Esimerkiksi vuonna 2022 Suomessa hakattiin 75 miljoonaa kuutiota puuta. Noin kymmenessä vuodessa olisi päästävä hiilinielujen kannalta kestävälle tasolle, eli noin 62 miljoonaan kuutioon. Hallituksen on lopetettava metsäteollisuudelle maksettavat luonnolle haitalliset tuet, uudistettava metsälakia sekä metsänhoidon suosituksia ja luotava kannustimia hiilinielujen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi.
Avohakkuista siirryttävä jatkuvaan kasvatukseen
Avohakkuiden jälkeen metsä on hiilen päästölähde jopa vuosikymmenien ajan. Jatkuvan kasvatuksen metsä taas säilyy jatkuvasti hiilivarastona. Jatkuvassa kasvatuksessa pyritään maksimoimaan tukkipuun, eli pitkäikäisten puutuotteiden arvokkaan raaka-aineen, osuutta puuntuotannossa. Jatkuva kasvatus on todettu taloudellisesti vähintään vertailukelpoiseksi tai jopa kannattavammaksi kuin jaksollinen, avohakkuisiin perustuva metsätalous.
Maankäytön muutosmaksu otettava käyttöön
Metsäkatoa vähentävä maankäytön muutosmaksu on otettava käyttöön. Erityisesti päästövaikutuksiltaan mittavien turvemaiden raivausta pelloiksi on vähennettävä.
Miten käy metsätalouden?
Hakkuutason pienentäminen ei uhkaa metsänomistajia eikä metsäteollisuutta. Suomen metsäteollisuudessa riittää osaamista uudistumiseen ja korkeamman jalostusasteen tuotteiden kehittämiseen markkinoille.
Puun myynti on vain yksi monista maanomistajan tavoista saada tuloa metsästä. Hiilensidonta- ja varastopalveluiden yhteiskunnallinen arvo kasvaa koko ajan ilmastokriisin pahentuessa.
Tulevaisuuteen katsovan metsänomistajan kannattaa kehittää osaamistaan tuottaa laadukasta raaka-ainetta korkean jalostusasteen tuotteisiin.