Monialainen oppimiskokonaisuus – Vesistöjen äärellä

Tutki!

Tutki -osion tavoitteena on, että oppilas tutustuu vesiluonnon monimuotoisuuteen ja oppii siitä. Teemaa voidaan tutkia itsenäisesti tai ryhmässä. 

Riippuen oppimiskokonaisuuden laajuudesta, käytettävissä olevasta ajasta ja muista reunaehdoista, oppilaat voivat toteuttaa rantaan ja vesistöön liittyen laajemman tai suppeamman tutkimusprojektin. Oppilas voi valita oman pienen projektin, jonka aihe voi nousta oppilaan omista kysymyksistä tai valmiista opettajan esittelemistä aiheista innostuen. Lähivesistöä tutkiessa on hyvä antaa kaikille mahdollisuus tutkia joitakin samoja asioita, kuten rannan eliöstöä ja veden laatua. Toisaalta oppilaalla tai oppilasryhmällä voi olla myös oma tutkimusaiheensa.  

Retkellä tehtyjä tutkimushavaintoja voi tallentaa kansalaishavainnoinnin tietokantoihin Järvi-meriwiki tai Laji.fi. Jos teette säännöllisesti retkiä samaan paikkaan, oman havaintopaikan perustaminen on myös hauska ja hyödyllinen idea! 

 Kolmas-neljäsluokkalaisia kiinnostavia aihepiirejä voisivat olla esimerkiksi: 

• Erilaiset vesistöt: Mikä on järvi, mikä joki, mikä meri? Entä lampi, kosteikko, lähde, puro tai noro? 
• Vesien selkärangattomat eläimet: Millaisia pikkueläimiä vesistöissä elää? Miten ne selviytyvät?  
• Vesilinnut: Millaisia vesilintuja on? Mitä tarinoita ja uskomuksia niihin liittyy? Vuosi vesilinnun elämässä.  
• Kalat: Mitä kalalajeja Suomessa elää? Mitä kalat syövät? Miten ne lisääntyvät? Miksi jotkut kalat ovat uhanalaisia? Vastuullinen kalastus. 
• Vesikasvit: Millaisia vesikasveja on? Vesikasvien loistoa monessa koossa (planktoneista putkilokasveihin). Voiko vesikasveja syödä? 
• Uhanalainen vesiluonto: esimerkiksi jokihelmisimpukan tai saimaannorpan ihmeellinen elämä 
• Näkki, vesihirviö ja merenneito: millaisia satuja ja tarinoita kerrotaan vedenalaisesta elämästä? 
• Hylkeet tai valaat Itämerellä 
• Kuka syö kenet? Lähijärven ravintoketjut. 
• Miltä veden alla näyttää eri järvissä? Vesistöjen vedenalaiset maisemat  
• Vesistön talvi 
• Vesiluontoon liittyvät harrastukset tai ammatit 
• Ruokaa järvistä 
• Mitä tarkoittaa rehevöityminen? 
• Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistöihin: kun vesi lämpenee, mitä muuttuu? 
• Vesiensuojelu: Miten vesistöjen tilaa parannetaan? Mitä jokainen voi tehdä omassa elämässään vesistöjen hyväksi? 

WWF tarjoaa: 

Tutkimuslomakkeita ja toimintavinkkejä: 

• Tutkimusretkellä luonnossa  
• Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen luontoon -tehtäviä 

Syvennytään vesiteemaan: 

• Seikkailu veden valtakunnassa leiriohjaajan opas 
• Itämerisuunnistus Pandan polku 
• Itämerisuunnistus WWF-polku ja sen vastauslappupohja 
• Ilmastonmuutos muuttaa Itämerta 
• Vesijalanjälki-aiheinen Power Point esitys
• Vesijalanjälki-aiheisen PowerPoint –esityksen muistiinpanot
• Vesijalanjälki-oppitunnin tehtäviä
• Vesijalanjälki tuotekortit 

Kirjallisuutta ja aamunavaustekstejä: 

• Kirjoja luonnon monimuotoisuudesta 
• Tarinoita muuttuvalta planeetalta 
• Tarinoita muuttuvalta planeetalta tehtäväpaketti 

Videoita ja animaatio: 

• Luonnon monimuotoisuuden tutkiminen eri vuodenaikoina 
• Hapanta vai emäksistä? 
• Näkösyvyyden mittaaminen 
• Erilaisia elinympäristöjä 
• Ilmastonmuutos muuttaa Suomen luontoa
• Luontoliven kalakamera – parhaat hetket 2022 

Suomen luonnonsuojeluliitto tarjoaa:   

• Vesistöopas 
• Vesistölähettilään tehtävävihko 
• Luontokasvatus: materiaaleja ympäristökasvatustyön tueksi 

Metsähallitus tarjoaa: 

• Eräpassi-tehtäväkokonaisuus lapsille ja nuorille 
• Roskaton retkeily

Muualla verkossa:  

• YLE:n Itämeri-reppu MAPPA-materiaalipankissa  
• Vesi ilmiönä -reppu MAPPA-materiaalipankissa  

Toimi!

Toimi -osiossa valitaan toimi rantojen ja/tai vesistöjen tai luonnon monimuotoisuuden hyväksi ja toimitaan sen mukaisesti. Tavoitteena on, että oppilas harjoittelee ympäristövastuullista toimintaa koulun arjessa.  

Toiminnan tavoitteena voi olla suora, koulun lähivesistöön kohdistuvien ympäristöhaittojen vähentäminen, esimerkiksi rannan siivoustalkoiden tai vieraslajitalkoiden muodossa. Toimi-osion yhteydessä voidaan tutustua myös mahdolliseen lähivesistön kunnostustyöhön, kuten virtavesien kunnostukseen, turhien patojen tai rumpujen poistoon tai järviruokon poistotalkoisiin.  Vastaavasti voidaan harjoitella vesistöystävällistä arkea koululla esimerkiksi tutustumalla pesuaineiden ympäristömerkintöihin ja vesistöystävälliseen sähköntuotantoon. 

1. Tutustutaan eri tekoihin* rannan ja vesistön sekä luonnon monimuotoisuuden hyväksi. 
2. Valitaan alla olevien linkkien* takaa teko luonnon puolesta toimimiseksi. Oppilaat voivat ideoida myös oman teon luonnon hyväksi.  
3. Lähdetään toimimaan valitun toimen mukaisesti. Apuna suunnittelussa voi käyttää Ideointipohja suunnitteluun –lomaketta. 

WWF tarjoaa:  

• Tutkimusretkellä luonnossa s. 67 tulostettava taulu teoista luonnon monimuotoisuuden hyväksi * 
• Ideointipohja suunnitteluun 
• WWF-Tempaus: päivä luonnon monimuotoisuuden parissa 
• Nuorten vieraslajitalkoo-opas 
• Virtavesitalkoot (sisältää tietoa uhanalaisten kalojen suojelusta)   

Suomen luonnonsuojeluliitto tarjoaa: 

• Perusta lahopuutarha 

Muualla verkossa: 

• Tekoja luonnonkirjon puolesta * 
• Kymmenen tekoa luonnon monimuotoisuuden puolesta * 
• Linnunpönttöjen rakentaminen -ohje 
• Näin rakennat hyönteishotellin kotipihaan 

Kerro!

Kerro -osion tavoitteena on, että oppilas kertoo jollakin valitsemallaan tavalla oppimiskokonaisuuden aikana oppimansa asian tai asiat, luonnon hyväksi tehdyt teot tai muodostamansa oman mielipiteen muille.  Nämä asiat voi ilmaista muutenkin kuin sanoilla, kuten esimerkiksi kuvataiteen, valokuvauksen, käsityön, musiikin tai draaman avulla. Oppilaan tai ryhmän “tutkimusraportti” voi olla esimerkiksi pieni esitelmä, posteri, rakennelma, kirjoitelma tai vaikkapa rap-esitys.  

Ihanteellisessa tapauksessa oppilaiden töitä pääsevät näkemään ja kokemaan muutkin kuin luokkatoverit. Kerro-osion tuotokset voidaan osoittaa myös esimerkiksi paikallisille tai valtakunnallisille päättäjille tai paikalliselle yhteisölle. 

WWF ehdottaa, että Vesiluonto-teeman yhteydessä voi toteuttaa uhanalaisten kalalajien näyttelyn käsityönä. Alta löytyvistä Helsingin yliopiston käsityöopettajaopiskelijoiden laatimissa ohjeissa on hauskoja ideoita eri kalalajien toteuttamiseksi pehmeistä tai kovista materiaaleista. Näyttely voi valmistuttuaan olla esillä yleisölle esimerkiksi paikallisessa kirjastossa. Näyttelyn yhteyteen voi myös tehdä tietoiskuja sisältäviä julisteita tai tekstejä. 

1. Pohditaan yhdessä, mitä 

• olemme oppineet 
• haluamme kertoa oppimastamme 

2. Valitaan yksin tai yhdessä, miten haluamme kertoa oppimastamme 

Ideoita Kerro-osioon: 

• Kertomus, esitys tai kuvitus siitä, mikä luontoteko valittiin ja miksi 
• Tarina tai mielipidekirjoitus 
• Sarjakuva 
• Aamunavaus keskusradioista 
• Juliste koulun seinälle 
• Luokan tai koulun oma uutislähetys 
• Näytelmä, jossa sanoma luonnon monimuotoisuuden hyväksi 
• Oma ympäristöteemainen lyhytelokuva (esim. animaatio) 
• Näyttely (esim. Uhanalaiset kalalajit -käsityöt) 
• Yhteinen vaikuttamisprojekti lähiympäristössä (esim. vieraslajitalkoot) 
• Oma vaikuttamisprojekti koulussa (esim. kouluruoka) 
• Postikortti tai kirje päättäjille 
• Tempaus luonnon monimuotoisuuden hyväksi  
• Kantaaottava taideteos (yksilö- tai yhteisötyö) 
• Muu vaikuttamiskampanja (esim. pehmolelujen mielenosoitus)
   

Vinkki siihen, miten saada teoista vaikuttavampaa: Osallistakaa lähiyhteisö mukaan tekoihin rantojen ja vesistöjen sekä luonnon monimuotoisuuden hyväksi! 
 

WWF tarjoaa:  

• Kalakäsityöohjeita kovista materiaaleista 
• Kalakäsityöohjeita pehmeistä materiaaleista 
• Ryhmätöiksi sopivat kalakäsityöohjeet 
• Yksinkertaiset kalakäsityöohjeet pehmeistä materiaaleista 
• Täydennettävät sarjakuvat 

Muualla verkossa:  

Ohjeita animaation ja elokuvan tekoon:   

• Kaikki kuvaa- elokuvasivusto 

Luonnon monimuotoisuus -oppimiskokonaisuuteen kuuluu myös arviointi. Arviointi rakentuu perusopetuksen opetussuunnitelman (POPS 2014, 32) mukaisesti: kokonaisuuden aikana oppilaille annetaan palautetta työskentelystä ja oppilaan osoittama osaaminen otetaan huomioon osana oppiaineissa annettavaa sanallista arviota tai arvosanaa.

Oppimiskokonaisuuden aikana arvioinnin kohteena ei pääasiallisesti ole lopputulos vaan työskentelyprosessi. Arvioinnissa keskitytään jatkuvaan palautteen antamiseen sekä itse- ja vertaisarviointiin. Tärkeää onkin oppimiskokonaisuutta aloittaessa kertoa oppilaille sekä työskentelylle ja oppimiselle asetetut konkreettiset tavoitteet, jotta oppilas voi peilata omaa toimintaansa niihin.

Tärkeää on varata työskentelyihin riittävästi aikaa, jotta oppilaiden kanssa käytäville keskusteluille, itsearvioinnille ja vertaisarvioinnillekin riittää aikaa.