Euroopalla paljon parannettavaa metsienhoidossa
WWF on laatinut kolmannen kerran arvion 19 Euroopan maan metsäsektorin toiminnasta. Keskimäärin maat saivat vain 51 pistettä sadasta, ja parhaiten menestyneet maatkin pääsevät vain tyydyttävälle tasolle. Sveitsi sijoittuu kärkeen ja Suomi kakkoseksi. Ruotsi, Itävalta ja Slovakia jakavat kolmannen sijan. Hännänhuipuksi jäävät Latvia ja Viro.
”Eurooppa laiminlyö metsiään. Jopa parhaiten sijoittunut Sveitsi sai vain 62 pistettä sadasta. 51 pisteen keskiarvo on aivan liian alhainen. Kaikilla mailla on osa-alueita, joiden parantaminen vaatii todella ponnistelua. Taloudellinen varakkuus ja korkea ympäristötietoisuuden taso eivät takaa hyvää huolenpitoa metsistä, sillä maiden kuten Saksan ja Ranskan ja toisaalta Puolan ja Turkin saamat pisteet eivät juurikaan poikkea toisistaan”, WWF:n Euroopan metsäohjelman johtaja Per Rosenberg sanoo.
Euroopan maiden ongelmia ovat mm:
– saastuminen
– luonnontilaisten ja niiden kaltaisten metsien puute
– suojeltujen metsien riittämättömyys
– käytettyjen torjunta-aineiden määrä
– lahoavan puun vähäinen määrä talousmetsissä.
Suomi sai 61 pistettä sadasta. Suomen vahvuuksia ovat pitkät perinteet omaava metsätaloudellinen osaaminen sekä monipuolinen tilastointi. Suomen metsäpolitiikassa on sitouduttu ekologisesti kestävään metsätalouteen, mutta sen toteuttaminen vaatii paitsi sanoja, myös tekoja ja rahaa.
Kansallisella metsäohjelmalla (KMO) pyritään lisäämään puun hakkuumääriä 5-10 miljoonaa kuutiota vuodessa, mikä asettaa nykyistäkin suurempia vaatimuksia metsien ympäristönhoidolle. Esimerkiksi lahopuun lisäämiseen ja talousmetsien tärkeisiin elinympäristöihin on keskityttävä entistä paremmin. Myös eteläisen Suomen puutteellista metsiensuojelua täytyy parantaa.
”Suomalainen metsäosaaminen on kansainvälisesti vertaillen hyvää. Tiedämme kuitenkin, että taloudellisesti tehokas metsätalous on vahingoittanut metsäluontoamme. Tulisikin olla jokaisen metsäammattilaisen kunnia-asia, että kaikki voitava tilanteen parantamiseksi tehdään. Rikas metsäluonto on koko suomalaisen yhteiskunnan etu. Siihen on satsattava nyt tai voimme menettää huomattavan osan metsiemme luontoarvoista”, WWF:n metsäpäällikkö Anju Asunta sanoo.
WWF:n Euroopan Metsäpistekortit perustuvat Euroopan maiden allekirjoittamiin kansainvälisiin ja alueellisiin sopimuksiin. Pisteytys koostuu 99 eri osasta, jotka käsittelevät puutuotantoa, luonnonhoitoa ja metsätalouden sosiaalisia seikkoja aina suojelualueisiin ja saastumiseen asti.
Lisätietoja:
Anju Asunta, WWF:n metsäpäällikkö,
puh. (09) 7740 1042 ja (040) 570 5719 ja Internetistä www.panda.org