Mediatiedotteet | 19/09/2001

WWF Habitare-messuilla tänään

Päivi Rosqvist

FSC-merkityn trooppisen puun kysyntä on kasvussa Suomessa. Kauppojen FSC-valikoima kasvoi viime kesänä yksittäisistä tuotteista puutarhakalustekokonaisuuksiin ja grillibriketteihin. Kehitys on samansuuntaista myös muualla Länsi-Euroopassa. Esimerkiksi Hollannissa FSC-merkittyjen puutuotteiden markkinaosuus on kasvanut kahdessa vuodessa neljästä kahdeksaan prosenttiin.

Näitä kysymyksiä käsitellään tänään klo 12.00 Habitare-messuilla WWF:n seminaarissa, jossa puhuivat WWF:n pääsihteeri Timo Tanninen ja Kuluttajat-Konsumenterna –järjestön puheenjohtaja Maili Mustonen.FSC:n suosiota vauhdittaa mm. kuluttajien ympäristötietoisuuden kasvu ja kiinnostus eettiseen kuluttamiseen (mm. Luomu, Reilu kauppa).

Trooppisesta puusta valmistettujen FSC-tuotteiden suosion nousu perustuu myös merkin luotettavuuteen. Toisin kuin erilaiset muut “ekoleimat” ja puun alkuperästä kertovat epämääräiset “tuoteselosteet”, FSC-merkityn puutuotteen voi jäljittää peräti siihen metsään, josta se on peräisin. FSC-merkintä edellyttää aina puolueetonta auditointia, jossa varmistetaan, että merkin haltijan metsänhoitomenetelmät täyttävät tiukat FSC-kriteerit.

Jälleenmyyjille FSC-merkintä tuo lisäarvoa kertomalla yrityksen uskottavasta sitoutumisesta ympäristönsuojeluun.

Kestävään metsätalouteen perustuvaa trooppisen puun tuotantoa voidaan nopeimmin vauhdittaa, jos julkisten tahot sitoutuvat tällaisiin hankintoihin. Esimerkiksi Tanskan hallitus päätti viime kesänä, että jos julkiset tahot hankkivat trooppista puuta sisältäviä puutuotteita, niiden on oltava mahdollisuuksien mukaan vain FSC-merkittyä.

Trooppisen puun tuotannon ongelmia

Sademetsiä häviää runsas puoli hehtaaria sekunnissa. Suurimpana syynä ovat laittomat hakkuut sekä kestämättömät metsän käsittelymenetelmät. Kaupallisesti, mm. puutarhahuonekaluihin hyödynnettävistä sademetsien puulajeista iso osa on uhanalaisia. Näistä useat lajikkeet ovat kriittisessä pisteessä.

Sademetsien hakkuut hävittävät myös muita kasvi- ja eläinlajeja. Lisäksi ne kiihdyttävät ilmastonmuutosta, sillä laskelmien mukaan sademetsähakkuut tuottavat 20 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä.

Sademetsäpuun jättäminen kokonaan ostamatta ei kuitenkaan aina ole paras suojelun keino.: Sademetsät voidaan silloin kaataa tuottoisampien tulonlähteiden, esimerkiksi palmuöljyplantaasien tieltä. Siksi usein on parempi hyödyntää sadepuulajeja kestävästi, niin että metsästä poistetaan esimerkiksi vain yksittäisiä puita, kuin pidättäytyä hakkuista täydellisesti.

Lisätietoja:

Metsäassistentti Niklas Hagelberg, WWF, 040 570 5719, niklas.hagelberg@wwf.fi

Viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, WWF, 0400 425 666, paivi.rosqvist@wwf.fi

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 26/04/2024

Öl­jy­on­net­to­muu­den riski on kasvanut Suo­men­lah­del­la entisestään – näin WWF:n öl­jyn­tor­jun­ta­jou­kot ja yri­tys­kump­pa­ni Lamor ovat valmiina auttamaan

WWF:n ja Lamorin yhteinen koulutus keräsi vapaaehtoiset Kotkaan harjoittelemaan öljyntorjuntaa käytännössä. Harjoituksissa moni osallistuja pääsi ensimmäistä kertaa tekemisiin aidon öljyn kanssa ja näkemään meritorjunnan laitteistoa.
Lue lisää
Uutiset 24/04/2024

WWF:n Luontoliven suo­sik­ki­lä­he­tys avautui – Kameran edessä köl­löt­te­le­vät itä­me­ren­nor­pat osal­lis­tu­vat tie­tä­mät­tään tut­ki­muk­seen

Itämerennorpat aloittavat taas jokakeväisen karvanvaihdon, jolloin norppien köllöttelyä pääsee seuraamaan WWF:n Luontolivessä. Kameran edessä voi parhaimmillaan nähdä jopa kymmeniä itämerennorppia yhtä aikaa. Turun ammattikorkeakoulu hyödyntää livelähetystä itämerennorppien yksilöntunnistukseen ja kannanarvioon.
Lue lisää
Uutiset 20/03/2024

Selvitys: Suklaabrän­dit eivät ole tehneet riittävästi metsäkadon tor­ju­mi­sek­si – pian se voi näkyä suklaa­pu­la­na Euroopassa

Pääsiäisen aikaan kauppojen hyllyt ovat pullollaan erilaisia suklaatuotteita. Monen herkun taustalta löytyy kuitenkin edelleen metsäkatoa, köyhyyttä ja lapsityövoimaa, selviää tuoreesta suklaan vastuullisuuspisteytyksestä.
Lue lisää